Salattu ja avoin
Internetissä kuka tahansa voi käyttää valtaa, mutta ketä tahansa voidaan valvoa. Netissä voi esiintyä millä nimellä tahansa ja julkaista mitä tahansa, mutta sillä, mitä tekee on seurauksia. Artikkelikokoelma Verkko suljettu – internet ja avoimuuden rajat käsittelee mielenkiintoisella tavalla nettiin liittyvää valtaa sekä yksityisyyden ja avoimuuden paradokseja.
Kirjan artikkelit käsittelevät muun muassa verkkopopulismia, poliittista toimintaa, verkon valvontaa ja yksityisyyttä. Osa artikkeleista painottaa poliittiista näkökulmaa. Mathias Vågin Verkkopopulismi 2.0 tutkii netin yhteyttä yhteiskunnallisiin protesteihin. Useissa teksteissä pohditaan Edward Snowdenin paljastuksia, Googlen liiketaloudellista valtaa ja Anonymous-aktivistiryhmää. Toiset kirjoittajat kuten toimittaja Mikael Brunila tuovat esiin myös arkielämään liittyviä esimerkkejä netin muutoksesta. Esimerkiksi monissa kouluissa älypuhelin on otettu mukaan opetukseen.
Verkkoon liittyy mielenkiintoinen yksityisyyden ja avoimuuden vastakkainasettelu, joka näkyy niin valtioiden kuin yksittäisten ihmisten kohdalla. Ihmiset haluavat mahdollisuuden lähettää sähköposteja, hakea tietoa ja käydä netissä kauppaa ilman että tiedot omasta nettikäyttäytymisestä päätyvät muille. Valtiot ja yritykset haluavat salata omat verkkonsa.
Toisaalta Facebookissa jaetaan kuvia omasta arjesta ja netissä nimettömänä esiintymistä on alettu paheksua. Yrityksiltä odotetaan avoimuutta netissä.
Pontus Purokuru käsittelee monipuolisesti nimettömyyden ja nimellä esiintymisen hyviä ja huonoja puolia. Nimellä esiintyessä henkilö antaa itsestään luotettavamman kuvan ja tiedetään kuka on julkaissut mitäkin. Totalitaarisissa maissa mahdollisuus salata viestit ja oma henkilöllisyys voi kuitenkin jopa pelastaa hengen. Suomessakin kiistanalaisista asioista kuten maahanmuutosta omalla nimellään kirjoittaneet bloggaajat ovat saaneet uhkauksia.
Hanna Nikkasen artikkeli käsittelee massavalvontaa eri näkökulmista. Artikkelista käy hyvin ilmi, mitä esimerkiksi Yhdysvaltojen harjoittama netin valvonta on. Periaatteessa ketä tahansa voidaan valvoa, mutta suurin osa valvonnasta tehdään koneella. Jokaisen henkilökohtaisia posteja ei siis lueta, mutta kuka tahansa saattaa joutua valvonnan kohteeksi. Valvonta antaa valtaa valvojalle. Valvontaan liittyvät ongelmat tulevat kirjassa hyvin esille, mutta valvonnan hyvät puolet kuten terrorismin ja huumekaupan kitkeminen jäävät vähemmälle huomiolle.
Kirjassa on otettu monipuolisesti esimerkkejä netin vaikutuksesta eri puolilla maailmaa Kiinasta ja Venäjältä Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Suomalaista näkökulmaa olisi kirjaan kaivannut vielä enemmän. Valvonta ja netin valta on kuitenkin Suomessakin ajankohtainen asia, sillä Suomessakin on ehdotettu viranomaisille oikeutta valvoa Suomen rajojen yli kulkevaa internettiä ja verkko vaikuttaa enenevässä määrin jokaisen elämään.
Verkko suljettu avautuu parhaiten verkon tekniikasta ja politiikasta kiinnostuneelle lukijalle. Salaustekniikoihin ja verkkotunneleihin vähemmän perehtyneelle lukijalle olisi myös ollut hyödyksi, jos tekniikkaa ja sen vaikutuksia olisi avattu hieman enemmän. Tästä huolimatta Verkko antaa monipuolisen ja ajankohtaisen kuvan internetissä käytettävästä vallasta ja netin vaikutuksesta yhteiskuntaan.
Mikael Brunila ja Kimmo Kallio (toim.): Verkko suljettu – Internet ja avoimuuden rajat. Into 2014.