UEF kertoo tiedotteessaan tutkimuksesta jonka mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa voi olla jo peruuttamatonta:
Tuoreen tutkimuksen mukaan luonnonmetsien eliölajisto ei ehkä enää kykene toipumaan kaikkialla Suomessa. Metsien talouskäyttö on muokannut voimakkaasti metsien monimuotoisuutta. Sadat metsissä elävät eliölajit ovat taantuneet ja osa on hävinnyt kokonaan. Syynä on metsien biologisen elinympäristökirjon kapeneminen ja katoaminen.
Mutta tulisivatko nämä lajit takaisin, jos niiden luontaiset elinympäristöt palautettaisiin? Itä-Suomen yliopiston tutkijat kokeilivat tätä yhdessä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa luomalla tutkimustarkoituksiin uusia luonnontilaisen kaltaisia metsiä eri puolille maata. He seurasivat luonnonmetsiin sitoutuneiden lajien palautumista ennallistetuille alueille. Vaikka metsään syntyi luonnonmetsän tarjoamia elinympäristöjä, lajisto ei läheskään aina toipunut. Erikoista oli, että Itä-Suomessa lajit palautuivat paremmin kuin Länsi-Suomessa.
”Oli hämmästyttävää huomata näin suuri ero maan eri osien välillä”, toteaa professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastosta.
”Kyse on metsien voimaperäisen käytön erilaisesta historiasta eri osissa maata.”
Idässä metsien käyttö voimistui myöhemmin, ja siellä on edelleen säilynyt pieniä luonnonmetsiä, joista lajit voivat levitä myös uusille elinpaikoille. Lännessä tällaisia lähtöalueita ei enää ole ja monimuotoisuuden köyhtyminen voi olla pysyvää.
Tutkijat varoittavat, että ekosysteemien laaja-alainen ja voimaperäinen muuttaminen voi myös Suomessa merkitä peruuttamattomia tai hyvin hitaasti palautuvia muutoksia metsien monimuotoisuudessa. Näiden tulosten perusteella suomalaisen metsätalouden kestävyyttä on syytä edelleen parantaa.
Monimuotoisuuden vähenemistä voidaan kuitenkin hidastaa.
”Tutkimuksemme antaa uusia eväitä tehokkaiden ennallistamis- ja luonnonhoitotoimien toteuttamiseksi. Mutta tässä on kilpajuoksu ajan kanssa, jos metsäluonto halutaan säilyttää monimuotoisena. Juoksukilpaa ei koko maassa ole kokonaan vielä hävitty”, toteaa professori Kouki.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisesti arvostetussa kansainvälisessä Diversity and Distributions -sarjassa maaliskuun alussa.