Bertha von Suttner ei ehtinyt nähdä ensimmäisen maailmansodan syttymistä. 
Aseet pois! seuraa itävaltalaisen Martha von Tilling kasvua 1800-luvun puolivälissä sodan ihailijasta sen vihaajaksi. Varakkaan upseerin tytär, jonka päiväkirjamerkintöjen ympärille teos rakentuu, menee naimisiin kahden upseerin kanssa aikana, jolloin sodat seuraavat toisiaan ympäröivässä Euroopassa. Marthan ja hänen läheistensä kokemusten kautta von Suttner esittelee kaikki sodan kirot rintaman raakuudesta aina kotiutuneiden perheidensä pariin tuomiin tauteihin.
Lukijoiden houkuttelemiseksi von Suttner muotoili teoksensa melodramaattiseksi rakkausromaaniksi, jossa herkemmät tunteet jäävät sodan jalkoihin. Marthaa ei säästetä yhdeltäkään vitsaukselta tai kyyneleeltä ja suurimman osan romaanista päähenkilö kärsiikin kasvot tuskan vääristäminä ja ruumis pyörtymisen partaalla.
Yhdistettynä käytettyyn vuoden 1912 käännökseen, jonka suomen kieli on varsin vanhakantaista, episodimainen kirja tuntuu kuin vanhan Suomi Filmin lukemiselta. Lopulta von Suttner juoksuttaa lukijan eteen tragedioita liiallisella tahdilla, arvattavuudella ja paisutuksella eikä draamankaari riitä oikeiden tunnelatausten syntymiseen.
Murheen väliin mahtuu myös pidempiä pohdintoja sotaan johtavista syistä ja rakenteista, jossa muun muassa uskonnon ja kasvatuksen rooli sekä se vieraantuneisuus inhimillisestä kärsimyksestä, jolla päättäjät ja ylimystö suhtautuvat sotaan, saa kuvauksensa. Teoksella on varmasti ollut vaikutuksensa aikana, jolloin sodasta keskusteleminen merkittävällä tasolla oli harvojen käsissä sekä historiankirjoitus keskittyi käsittelemään sitä kansakuntien konfliktina ja jätti muun muassa kotirintaman vähälle huomiolle.
Teoksessa von Suttner loi sodanvastaisen manifestin, jonka kehittämistä hän jatkoi koko lopun elämänsä ajan. Ehkä on onni, että hän kuoli kesäkuussa 1914 vain kuukausi ennen maailman siihenastisesti tuhoisimman sodan syttymistä.
Jani Ylönen