Medeia: Iconoclastic

Melkeinpä huolestuu kun lyö Medeian tänään julkaistun Iconoclastic-levyn tulille ensimmäistä kertaa. Levyn aloittava nimibiisi on kyllä huolella tehty, laadukas kappale, mutta tylsähkö ja ennalta arvattava. Kuultu jo. Kahden minuutin kohdalla alkaa lupaava kehittely, mutta sekään ei sitten oikein johda mihinkään.
Aloitus tuntuu levykokonaisuuden kannalta uhkaavalta, etenkin kun Medeian kaltaisen poppoon ollessa kyseessä rima on korkealla.
Toinen biisi A Waste of Skin parantaa edellisestä huomattavasti mutta ei vieläkään olla sillä tasolla, mitä bändiltä odottaa. Biisin rytmi meinaa kuitenkin jo vähän napata mukaansa ja laulaja saa huutoonsa jo vähän fiilistäkin mukaan. Vähän samoilla poluilla tallataan, mutta ei tämä mitään Sepulturaa silti ole.

Onneksi tuskaa jatkuu vain kolmanteen biisiin, Sleep, saakka, joka sitten räjäyttää pankin. Etäinen kitara pohjustaa tunnelman jota kehitellään rauhassa todella hienoksi kokonaisuudeksi. Naisääni taustalaulussa tuo loppupuolella toimivan kontrastin. Maalailusta huolimatta intensiteetti pysyy kovana koko biisin läpi.
Ja sitten Dethroned pistää melkeinpä paremmaksi. Se kääntää levyn suuntaa taas monimuotoisempaan suuntaan ja rumputyöskentely nousee hienosti esiin. The Dominant Species antaa hetken ymmärtää, että nyt on aika rauhoittua suvantovaiheeseen, mutta polkaisee sitten vauhdin päälle.
Tasaisen varmalla laadulla mennäänkin sitten käytännössä levyn loppuun saakka. Vielä on nostettava erikseen esiin tunnelmia kohottava Reverence, levyn viimeistä edeltävä kappale.

Medeia on niitä bändejä, jotka näyttävät ottaneen vastaan leiman progressiivinen ihan vain voidakseen tehdä mitä lystää. Death Metallin suunnalla liikutaan, mutta siihen ei missään vaiheessa hirttäydytä. Tämä kuuluu ja tuntuu luovuutena, jota monelta genrekarsinoihin ahtautuneelta puuttuu. On silti lisättävä, että ei tässä ihan hipsteritaidelinjoille missään tapauksessa mennä. Kohderyhmää ovat selvästi metallin kuuntelijat. Valtavirrasta tehdään pistoja muualle, mutta kokeilevuus on maltillista.
Se tietty oma ääni löytyy uudelle lätyllekin viimeistään kolmannen biisin kohdalla, eikä tästäkään pettymystä tullut. Uuden kuuntelijan kynnystä jatkaa loppuun asti vaisu alku varmaan silti nostaa. Sääli, sillä menettävät paljon jos niin käy.

Medeian haastattelu vuodelta 2011: Medeia runttaa täysillä tai ei ollenkaan
Ilosaarirock 2011, mukana myös pari kuvaa Medeian keikalta: Rokkisaundit kuvina
Medeian Iconoclastic Spotifyssa:

Medeia keikkailee Joensuussa Kerubissa 17. tammikuuta 2014