Maailmaa pelastamassa

Syö lihaa ja hiilijalanjälkesi lihoo. Aja autoa, niin se paisuu vielä enemmän. Elä kuten keskivertosuomalainen, niin maailma palaa loppuun muutamassa sukupolvessa. Mitä voi enää tehdä ilman että maapallo tuhoutuu ja omatunto saa sydänkohtauksen?

KUOPIO Maapallo kaipaa kipeästi elvytystä. Kansanedustaja Oras Tynkkynen vieraili lokakuussa Kuopiossa esittelemässä uutta kirjaansa ja patistamassa ihmisiä toimiin. Toukokuussa julkaistu Pieni maailmanpelastusopas kertoo missä mennään ja mitä on tehtävissä maailman hyväksi. Se esittelee kymmenen ihmiskunnan pahinta tämänhetkistä ongelmaa sekä kymmenen yhteiskunnallista ratkaisua niiden lieventämiseksi. Ongelmien joukossa on uutisista tuttuja otsikoita sodasta ja ilmastokriisistä väestönkasvuun ja ylikulutukseen, ratkaisuiksi esitetään toimenpiteitä koulutuksesta ja verotuksesta kasvispainotteiseen ruokaan ja perustuloon. Sekä ongelmissa että ratkaisuissa on huomioitu ainoastaan toimet, joihin ihminen voi vaikuttaa. Teoksen loppuun on vielä listattu kymmenen yksittäistä ja yksinkertaista tekoa, joiden avulla jokainen voi tehdä jotain maapallomme hyväksi.
Tynkkynen haluaa kirjallaan herättää toivoa maailmanpelastamiseen. Kunhan toimimme nopeasti ja riittävän laajasti, emme ole tuhoon tuomittuja. Miten ihmiset saadaan vielä kiinnostumaan maailmanpelastamisesta, kun aihetta on käsitelty mediaähkyyn asti ja maailma näyttää silti menevän huonompaan suuntaan? Kansanedustaja uskoo, että ihmisillä löytyy vielä kiinnostusta maailmantilaan ja -pelastamiseen. Kysymys on pikemminkin siitä, miten kiinnostus saadaan kanavoitua käytännön toimiksi. Kirja innostaa ihmisiä toimimaan tarjoamalla faktoja sekä ratkaisukeinoja. Näyttö asioista ja onnistumisen kokemukset rohkaisevat ihmisiä toimimaan maapallon ja ihmiskunnan hyväksi.
”Jos näkee, että yrittämisellä on tulos, se valaa uskoa toimintaan. Ihmiset tarvitsevat konkreettisia esimerkkejä missä on onnistuttu ja mitä voi vielä tehdä”, täsmentää Tynkkynen.

Jatkuvat ikävät uutiset maailmantilasta saavat pienen ihmisen tuntemaan itsensä avuttomaksi suurten ongelmien edessä. Tynkkysen mukaan tekeminen on parasta terapiaa maailmantuskaan. ”Ihmiset kokevat voimattomuutta etenkin silloin, kun tuntevat etteivät pysty vaikuttamaan. Jos tekemällä asioita saa jotain konkreettista aikaan, se helpottaa oloa.”
Samalla hän muistuttaa, että itselleen pitää olla armollinen.
”Jos voi tehdä edes sen seitsemäsmiljardisosan maailman hyväksi, se on jo hyvä.”
Länsimaissa eletään leveästi, ylikulutetaan maapallon varoja ja näytetään vielä huonoa esimerkkiä kehitysmaille. Tähän Tynkkysellä on yksinkertainen ratkaisu.
”Länsimaista elämäntapaa pitää muuttaa. Arkeen tarvitaan malleja, jotka ovat kestäviä ja vastuullisia, jolloin valinnoista tulee osa jokapäiväistä elämää eikä tarvitse aina erikseen miettiä kaupassa minkä tomaatin nyt valitsee. Olemme ihmiskuntana selvästi paremmin ruokittuja, koulutetumpia ja terveempiä kuin aiemmin – jos tässä on onnistuttu menneinä vuosikymmeninä, muutoksen pitäisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa”, hän lohduttaa.
Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, tarvitaan enää tahtoa toteuttaa ne. Omakohtaista kokemusta muutoksen hitaasta etenemisestä Tynkkysellä on tuulivoimasta, jota hän on yrittänyt edistää siitä lähtien kun pääsi eduskuntaan vuonna 2004. Tarvittiin monia vuosia ja monia keskusteluita aiheesta ennen kuin päästiin nykytilanteeseen, jossa tuulivoimaa kannatetaan yli puoluerajojen.
”Vaikka jokin on poliittisesti mahdotonta nyt, onko se sitä vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä?”

Suuret ongelmat vievät helposti voimat, ja jokainen tarvitsee joskus lomaa maailmanparantamisesta. ”Kannattaa pyrkiä toimimaan fiksusti arjessa valtaosa ajasta, mutta antaa itselle lupa välillä löysätä hihnaa. Samat neuvot pätevät tässä kuin vaikka laihduttamisessa: ei ole väliä mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä kunhan syö järkevästi uuden vuoden ja joulun välillä.”
Vanha viisaus sen kertoo: muuta niitä asioita jotka ovat muutettavissa, ja unohda niiden asioiden murehtiminen, joihin et pysty vaikuttamaan.