Dekaani Jukka Jurvelin painottaa, että opiskelijapalautteella on paikkansa yliopistojen rahoitusmallissa. ”En ole samaa mieltä siitä, että opiskelijat eivät osaisi arvioida opetuksen laatua. Kyllä opiskelijat tietävät, mikä heille on hyvästä”, hän toteaa. Vetovoiman puutteesta kärsivä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta joutuu repimään vähemmästä enemmän. Opetusta on pakko parantaa, jotta opiskelijat pysyvät tiedekunnassa, mutta talous on tiukilla ja henkilökunnan motivaatio koetuksella. Pasi Huttunen, teksti & kuva
Dekaani Jukka Jurvelin toteaa, että luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan koulutustulokset ovat kehittymässä huonoon suuntaan. Luonnontieteissä sisään pääsee helposti, mutta opiskelijat siirtyvät nopeasti muihin oppiaineisiin. Etenkin tietojenkäsittelytiede on Itä-Suomen yliopistossa tällaisen sisäänheitto-oppiaineen maineessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa muillakin luonnontieteiden aloilla.
”Meidän pitää olla houkuttelevampia ja pitää parempaa huolta opiskelijoista. Uusia keinoja on kokeiltu ja ne ovat ilmeisesti tepsimässä. Niitä pitää laajentaa. Viime kädessä meillä ei muuten ole toisena vuotena enää opiskelijoita sisällä”, Jurvelin toteaa.
Opetusteknologialla on merkitystä ja Jurvelin korostaa, että myös opiskelijat on saatava mukaan kehitystyöhön. Tiedekunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen saapui Kuopiossa neljä opiskelijaa ja Joensuussa seitsemän. Jurvelin kuvailee tilaisuuksia silti erittäin hyödyllisiksi.
Suurempi haaste on henkilökunnan motivaatio. Itä-Suomen yliopistossa on käyty yt-neuvotteluja vuosittain koko sen olemassaolon ajan ja se on jättänyt jälkensä.
”Tuo on se minun suuri huoleni. Tämä on surkea tilanne ja minua harmittaa. On luotava uskoa ihmisiin, että sitä hyvää tekemistä pystytään vahvistamaan. Sen varaan tiedekunta rakennetaan. Meidän tehtävämme on pyrkiä ratkaisuihin, joissa henkilökuntaa ei tarvitsisi vähentää. Pyrimme pehmeämpiin keinoihin, kuten eläköitymisiin”, hän sanoo ja jatkaa:
”Opetuksen laatua pitää parantaa. En näe, että toimenpiteet joita teemme johtaisivat sen huonontumiseen. Jos suunnitellaan koulutuksen uudelleenjärjestämistä, niin sen on parannettava koulutuksen laatua. Jos yhdistetään osaamista kampuksilta entistä paremmin, on siihen edellytykset.”
Syynä on todellinen kriisi, mutta Itä-Suomen yliopiston ilmoitus Lumetin yt-neuvotteluista herätti silti voimakasta kritiikkiä. Yliopisto tiedotti samaan aikaan sekä yt-neuvotteluista että yliopiston tekemästä ylijäämäisestä tuloksesta.
Tiedekunnan yt-neuvottelujen taustalla on kaksi toisiinsa linkittyvää tekijää. Tiedekunta teki alijäämäisen tuloksen eikä yliopiston johdossa katsella sellaista hyvällä. Toisaalta Suomen yliopistot Unifi ry:n tekemässä valtakunnallisessa selvityksessä ehdotetaan suuria muutoksia luonnontieteellisen alan koulutukseen.
Yt-neuvottelujen piirissä ovat biologian, tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja matematiikan sekä ympäristötieteiden oppiaineet. Lisäksi Mekrijärven tutkimusaseman tulevaisuus on nostettu pöydälle, mutta sen tarkemmin Jurvelin ei sen kohtaloa vielä kommentoi. Vastauksena monien huoleen dekaani toteaa, että luonnontieteet pysyvät jatkossakin sekä Joensuussa että Kuopiossa, mutta ei vielä suostu arvioimaan yksittäisten oppiaineiden tulevaisuutta kampuksilla.
Tavoitteena kehittää laajempia, tieteenalarajat ylittäviä hakukohteita sekä kandiohjelmia. Sisään pääsevän opiskelijan ei vielä tarvitse päättää pääainettaan. Erikoistuminen tapahtuu myöhemmin. Uudet hakukohteet on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2016.