Linda Boström Knausgård: Heliokatastrofi

Yhden tytön ja mielenterveyden tarina

Helioskatastrofi on ruotsalaisen Linda Boström Knausgårdin esikoisromaani, jonka keskiössä on mielisairaus. Aikaisemmin näytelmiin ja novelleihin keskittyneen kirjailijan lyhyehkössä teoksessa seurataan mielisairauden puhkeamisen vaikutuksia sekä lähimmäisiin että uhriin. Romaani alkaa vielä nimettömän tytön isän hulluuden puhkeamisesta tai sen näyttäytymisestä ulkomaailmalle.
Isän joutuessa hoitoon, tyttö saa uuden perheen ja uuden nimen. Anna sijoitetaan näennäisesti onnellisen ydinperheen keskuuteen, jonka huolenpito ei kuitenkaan korvaa isää hänen mielessään. Romaanin toisessa puoliskossa Anna itse joutuu mielisairaalaan. Perheen roolin ottavat hoitajat ja kanssapotilaat, mutta entistä enemmän keskiössä on Annan päänsisäinen maailma.

Tapahtumia seurataan pelkästään Annan näkökulmasta niin lapsena kuin mielenterveyspotilaanakin. Sekä perhe että klinikka esitetään paikkoina, joiden sääntöihin Anna yrittää sopeutua. Kummassakin ympäristössä hän yrittää rakentaa uudelleen minuuttaan, mutta ei pääse eroon menneisyydestään. Tämä menneisyys ei kuitenkaan saa tarkkaa käsittelyä, vaan keskiössä on Annan rikkonainen minäkäsitys. Romaani ei kerrokaan koko tarinaa hänen elämästään vaan vain mielenterveysongelmien vaikutuksesta siihen.
Annan kertomusta sekoittavat niin fantasiat kuin hallusinaatiot. Hän on selkeästi epäluotettava kertojana. Annan kertomukseen tuo aukkoja hänen rajattu näkökulmansa, mutta ajoittain sitä sekoittavat myös havainnot, joille ei voi nähdä pohjaa Annan sen hetkisissä tiedoissa. Ne häiritsevät romaanin pyrkimystä esittää mielisairauksien vaikuttaman henkilön haavoittunutta ja säröistä maailmankuvaa viemällä sen esitykseltä uskottavuutta.

Mielenterveys ja sen vaikutukset ovat mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, jota Boström Knausgård käsittelee rohkeasti. Hänen käyttämänsä näytelmämäinen, selittelemätön rakenne ja ajoittain teatraalinen, epäuskottava kieli kuitenkin vievät teokselta tehoa. Ne nakertavat sitä uskottavuutta ja voimaa, jota teos kaipaisi lukijan mukaan tempaamiseen. Nyt erityisesti henkilölle, jolla ei ole henkilökohtaista kosketusta mielisairauksiin, Annan kohtalo jää hieman irralliseksi eikä tunnelataus riitä korvaamaan tietämättömyyttä.

Linda Boström Knausgård: Heliokatastrofi. Suom. Petri Stenman. Like, 2013, s. 138.