JOENSUU – Joensuun kampuksella käytetään eläimiä kahdella kaikille biologian opiskelijoille pakollisella kurssilla, eläinmorfologian ja eläinfysiologian harjoituksissa. Opiskelijat toivovat myös vaihtoehtoa eläinten käytölle, mutta sitä ei ole tarjolla vieläkään, vaikka asia on vaivannut jo vuosia.
Tein kolme vuotta sitten Joensuun ylioppilaslehteen – Uljaan edeltäjään – jutun eläinten käytöstä biologian opetuksessa. Silloin haastattelin joensuulaista opiskelijaa, joka oli päättänyt kieltäytyä eläinfysiologian kurssin harjoituksista. Hän ei halunnut aiheuttaa kärsimystä eläimille eikä pitänyt harjoituksia välttämättömänä biologin uralleen.
Hänelle annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko teet harjoitukset tai et valmistu.
Päätin kaivaa aiheen arkistoista ja selvittää, onko liikahduksia tapahtunut. Biologian opiskelijoiden ainejärjestö Mikrovillus aikoi järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden, ja keskustelua oli käyty muissakin yliopistoissa.
Lehtori Juha Asikainen kertoo, että harjoituksissa käytettyjen eläinten määrää on pyritty vähentämään. Nykyään harjoituksissa käytetään varsinaisista koe-eläimistä rottia. Niiden lisäksi käytetään kaloja. Morfologian harjoituksissa tutkitaan kuolleita eläimiä, kuten hepokatteja ja kasvattamolta tulevia kirjolohia.
”Olen vetänyt näitä harjoituksia koko 2000-luvun ajan eikä mieleeni tule ainuttakaan opiskelijaa, joka olisi kokonaan kieltäytynyt harjoituksista eettisiin syihin vedoten. Myös kriittistä palautetta on ollut tosi vähän”, Asikainen kertoo.
Asikaisen mukaan jotkut opiskelijat ovat jättäneet harjoituksia vähemmälle allergiasyistä. Tämän syvemmälle käyvää keskustelua ei laitoksella kuitenkaan ole käyty, ja keskustelutilaisuus on vielä järjestämättä.
Eläinmorfologian kurssilta tavoitetut opiskelijat kuitenkin toivovat myös vaihtoehtoja eläinten käytölle.
”Luultavasti suorittaisin kurssin toisella tavalla, jos se olisi mahdollista”, kertoo Nanna Huotari, kolmannen vuoden opiskelija Savonlinnan kampukselta, tuleva luokanopettaja, jolle biologia on sivuaine. ”En pidä tekemiämme harjoituksia oppimisen ehdottomana edellytyksenä.”
Biologian fuksi Samu Paananen on toista mieltä: ”Oikeiden eläinten käyttö tuo opiskeluun konkretiaa enkä usko, että oppiminen olisi yhtä tehokasta muilla tavoilla”.
”Itse en ole tullut antaneeksi esimerkiksi harjoituksissa käyttämillemme kaloille ja idänhepokateille suurta eettistä arvoa. Niille, joille harjoituksiin osallistuminen sotii omia arvoja vastaan, toivoisin kuitenkin vaihtoehtoista suoritustapaa”, sanoo Paananen.
Tieto eläinfysiologian kurssin harjoituksista, jotka tehdään elävillä kaloilla ja rotilla, jotka on kasvatettu ja tapettu näitä harjoituksia varten, herättää opiskelijoissa tuohtumusta. ”Tuntuu pahalta. Toivottavasti en joudu olemaan osallisena noiden eläinten kuolemaan. En siis haluaisi osallistua kyseisille harjoitustunneille”, sanoo Huotari.
Myös Kaisa Hirvikoski, joka on Nannan kurssikaveri Savonlinnasta, toivoisi muutosta nykykäytäntöön: ”Mielestäni olisi hyvä, että toinen vaihtoehto annettaisiin, jotta opiskelija saisi valita vapaammin omien arvojensa mukaisesti.”
Biologian fuksi Miikka Elfvengren kertoo hyväksyvänsä kuolleiden eläinten käytön. ”Elävienkin kanssa työskentely on hyväksyttävää, kunhan eläimille ei tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Eläinfysiologian harjoitusmenetelmät kuulostavat kyllä jo paljon pahemmilta. Toivottavasti niille on todella hyvä syy opetuksen kannalta”, Elfvengren toteaa.
Joensuun ylioppilaslehdessä julkaistu juttu:
Eläinkokeita opiskelijoille (Joensuun ylioppilaslehti 6/2007, Hanna Savisaari, teksti & Juhana Venäläinen, kuvat)