KUOPIO Itä-Suomen yliopiston lääkäriopiskelijat osoittivat keskiviikkona mieltään lääketieteen opiskelupaikkojen lisäämissuunnitelmia vastaan. Kuopion yliopistollisen sairaalan parkkipaikalle oli kokoontunut reilusti väkeä hernekeiton ja puheen pariin. Syy mielenosoitukseen on Itä-Suomen yliopiston hallituksen aikomus lisätä lääkäriopiskelijoiden opiskelupaikkoja 30:llä, jolla on tarkoitus vastata opetus- ja kulttuuriministeriön vaateisiin.
Lääketieteen opiskelijajärjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, etteivät he usko opetuksen resurssien kasvavan suhteessa opiskelijamääriin. Tämä puolestaan huonontaisi koulutuksen tasoa ja uhkaisi siten potilasturvallisuutta.
Kuopion mielenilamauksessa puhuneen lääkäriopiskelijoiden ainejärjestön KuoLon puheenjohtajan Petteri Raejärven mukaan opetuksen, opettajien sekä opetustilojen resurssit ovat jo tällä hetkellä puutteellisia. Kuopiossa opiskelijamääriä on lisätty viimeisen kymmenen vuoden aikana reippaasti. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien lääketieteenopiskelijoiden määrä on kasvanut vuosituhannen alusta vuoteen 2009 mennessä 48 prosenttia. Samaan aikaan budjettivaroista palkattujen opettajien määrä on kasvanut ainoastaan parillakymmenellä prosentilla.
”Viime aikoina on kyllä puhuttu, että mikäli sisäänoton määrä kasvaa, kasvaisivat myös resurssit samassa suhteessa. Näin on puhuttu aikaisemminkin, ja edellä mainitut luvut osoittavat kuitenkin toista. Lisäksi historialla on ikävä tapa toistaa itseään”, Raejärvi kertoo.
Toiminnan edellytyksiä on kaventanut myös hammaslääketieteellisen paluu kampukselle.
”Joissakin luentosaleissa istutaan lattialla, kun me ja hampaan opiskelijat emme nykyisellään mahdu samoihin saleihin. Obduktioissa ja dissektioiden ryhmäopetuksissa ryhmäkoot ovat niin suuret, että opetusta nähdäkseen joutuu käyttämään kyynärpäätekniikkaa”, Raejärvi kertoo.
Lista puutteista on pitkä. Raejärvi painottaa kuinka lääkärin työn taitaminen vaatii harjoittelua.
”Miten opitaan ajamaan polkupyörällä? Ajamalla. Entäpä haavoja ompelemaan? Haavoja ompelemalla”, Raejärvi jäsentää.
Lääkäripulaa opiskelijamäärien lisääminen ei Raejärven mukaan väistämättä ratkaise.
”Jos lisäyksillä halutaan käydä lääkäripulaan kiinni, niin silloin lääkäripula pitäisi pystyä osoittamaan, eli missä sitä on, kuinka paljon sitä on, paljonko meitä lääkäreitä on tällä hetkellä, ja ennen kaikkea , onko kyseessä määrällinen vai rakenteellinen ongelma. Onko volyymin lisääminen ratkaisu ongelmaan vai pitäisikö terveydenhuoltoalan asioita järjestellä uudestaan”, Raejärvi pohtii.
Raejärven mukaan opiskelijoiden määrän lisääminen voidaan kuitenkin hyväksyä, mikäli lisäykselle tarjotaan riittävät resurssit ja osoitetaan että tarve on todellinen. Raejärvi myöntää, että syrjäseuduille on hanakala saada lääkäreitä, mutta lääkäripulan todentamista sotkee hänen mielestään jo ministeriöiden ristiriitaiset kannat.
”Se että sosiaali- ja terveysministeriö on sitä mieltä että opiskelijamäärät voidaan pitää ennallaan, ja opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan sitä mieltä että määriä pitää lisätä, on opiskelijan näkökulmasta hieman hämmentävä ristiriita”, Raejärvi toteaa.