CMC:n koulutussihteeri Kuisma Kinnunen ja harjoittelija Roope Siirtola Groningenin yliopistosta kokoavat välineistöä mukaansa Tikkurilassa järjestettävään koulutukseen ja harjoitussimulaatioon. Kriisinhallintakeskuksella on vuosittain noin kuusi harjoittelijaa. Harjoittelijoita haetaan koulutus-, henkilöstö- ja tutkimustehtäviin sekä logistiikkaan. Vuosittain noin 150 suomalaista lähtee kriisinhallintatyöhön maailmalle. Tie kriisialueille vie poikkeuksetta Kuopion kautta. Kuopioon vuonna 2007 perustettu Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomessa monien eri alojen ammattilaisia maailman kriisipesäkkeisiin. -Tatu Lehto, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva
Kuopiossa sijaitseva Kriisinhallintakeskus on sisäasiainministeriön alainen osaamiskeskus, joka vastaa Suomessa operatiivisen henkilöstön kouluttamisesta kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Keskus kouluttaa monen alan asiantuntijoita eri alueiden tarpeisiin. Kriisin sattuessa apuun lähtee niin poliisiviranomaisia, tullin ja rajavartioston henkilökuntaa, lakimiehiä sekä kansainvälisiin pelastustehtäviin esimerkiksi logistiikan, sairaanhoidon, rakentamisen ja viestiliikenteen ammattilaisia.
”Pyrimme pitämään yllä monipuolista ja osaavaa asiantuntijaverkostoa. Pääsääntöisesti rekrytoidut henkilöt ovat korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia ja kokemusta omaavia oman alansa asiantuntijoita”, kertoo Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Kuisma Kinnunen.
Keskus kouluttaa asiantuntija-apua kriisinhallintatyöhön, jonka lähettäminen kriisialueille riippuu eri ministeriöiden ja kansainvälisten organisaatioiden välisistä sopimuksista. Sisäasiainministeriö vastaa kansallisten valmiuksien strategisesta ohjaamisesta sekä eri hallintoalojen yhteistyöstä. Ulkoasiainministeriö puolestaan vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää tapauskohtaisesti niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat eri organisaatioiden, kuten EU:n, YK:n ja Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö ETYJ:in alaisuudessa.
Ulkomaille lähtee Suomesta vuosittain noin 150 ammattilaista eri kohteisiin, joista noin 90 palvelee EU:n alaisuudessa. Suomalaiset ovat täten määrällisesti hyvin edustettuja, sillä EU:n alaisuudessa työskentelee yhteensä noin 1750 siviiliasiantuntijaa. Myös ETYJ:in toiminta osallistuvien suomalaisten määrä on ollut viime aikoina kasvussa, mutta YK-operaatioihin osallistuminen on toistaiseksi ollut vähäistä.
Vaikka keskuksen osaaminen sekä materiaaliset valmiudet onkin suunnattu ulkomaille, niin Kinnunen korostaa aktiivisen avustustoiminnan edistävän myös Suomen omaa turvallisuutta kansallisen kriisitilanteen varalta.
”Esimerkkinä voisi nostaa Malawin tulvat tai kokemukset järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta Kosovossa, jolloin henkilöstön kokemus auttaa myös kotimaan tehtävissä”, hän mainitsee.
Kriisin sattuessa lähtö kohdealueelle voi tapahtua hyvinkin lyhyellä aikataululla. Suomesta saadaan nopealla hälytysvalmiudella käyttöön esimerkiksi niin sanottu rauniopelastusryhmä, jolle tarjotaan majoitus-ja muuta työvälineistöä vaikkapa alueille, joilla on luhistunut rakennuksia luonnonkatastrofin, terrorismin tai onnettomuuden seurauksena.
Esimerkkinä potentiaalisesta kohteesta voisi mainita Tyynellämerellä äskettäin riehuneen, erittäin voimakkaan hirmumyrskyn, joka sai aikaan valtavaa, paikoin koko infrastruktuurin tuhoavaa hävitystä erityisesti Vanuatun ja Tuvalun saarivaltioissa. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, lähettääkö Suomi apua kyseisiin kohteisiin, sillä vaikka luonnonkatastrofit voivat hävittää kokonaisen yhteiskunnan silmänräpäyksessä, on pelastustoimen järjestäminen ja lähettäminen aina tiukasti sidottu kansainväliseen politiikkaan.
Kriisinhallintakeskus ei itse ole aloitteentekijänä missään operaatiossa, vaan avun lähettäminen tapahtuu aina kansainvälisten järjestöjen kautta. Nämä puolestaan ottavat tarpeen tullen vastaan virallisen avunpyynnön tuhoa kärsineeltä valtiolta.
”Kriisinhallintakeskus ei anna humanitaarista apua, mutta voimme tukea humanitaarisia työntekijöitä esimerkiksi lähettämällä asiantuntijoita pyörittämään auttajien leirejä. Näin on toimittu esimerkiksi Ebola-alueella”, Kinnunen täsmentää.