Kuopiossa ylioppilaskunnan vapunaaton allastapahtuma keräsi torille useampi tuhatpäisen yleisön. Uitettavan professorin kostean vastuun sai kantaakseen tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuvat
Ylioppilaskunnan vapunaaton allastapahtuma keräsi tuhansia ihmisiä Kuopion torille. Väkeä kerääntyi jopa Anttilan parkkipaikan ylätasanteelle nähdäkseen tapahtumat Velj’mies-patsaalla. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka epäili paikalla olleen jopa kolmisen tuhatta vapunviettäjää.
Vappuaaton juhlijoita viihdytti lumisen aamun jälkeen lempeä ilta-aurinko. Torilla tapahtumat käynnistyivät Velj’miehen pesulla. Lakituksen suorittivat pesun jälkeen tämän vuoden Velj’mies-arvonimen ansainnut Olli-Pekka Sartanen sekä Siskotytöksi nimitetty Kaisa Kyrö.
Tämän vuoden uitettava proffa oli epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen. Tuomainen otti uiton vastaan riemulla, ja vaati uiton jälkeen juontomikrofoonin itselleen, ilmoittaakseen koko torille tunnelmiaan.
”Minä rakastan teitä, kaikkia”, Tuomainen ilmoitti.
Professoreita on uitettu Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan vappuaaton allastapahtumassa Velj’mies-patsaalla vuodesta 1974 lähtien. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on jatkanut perinnettä vuodesta 2010 alkaen.
Itä-Suomen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka piti ylioppilaskunnan puheen suurieleisesti reilun kolmen metrin korkeudelta korinosturista. Puheen alkajaisiksi Pulkka epäili olevansa nyt konkreettisesti nuoren uransa huipulla. Itse puheessaan Pulkka korosti yhteistyötä ja -vastuuta eriarvoistumisen kierteen katkaisemiseksi Suomessa.
Pulkan puhe on luettavissa alla.
Vappupuhe 30.4.2015 – Hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka
Paljosta hyvä on antaa
Hyvät opiskelijat ja muut kaupunkilaiset!
Me olemme kokoontuneet taas Veljmiehen patsaan juurelle muutaman vuoden evakon jälkeen. On ilo nähdä, että meitä on paikalla todella runsaasti. Se osoittaa, että vappumieli ja akateemiset perinteet elävät yhä vahvoina meissä jokaisessa.
Vaikka Snellman, jonka patsaan viimeiset pari vuotta vappuisin lakitimme, oli sivistyksen saralla merkkihenkilö ja täysin oikeutettu lakitettavaksi, on paluussa Veljimiehen patsaalle kuitenkin vahvaa symboliikkaa. Tämä on perinne ja samalla se viestii siitä, ettei sivistys ole ulkomuodosta tai muistakaan ominaisuuksista riippuvainen. Ylioppilaslakki sopii yhtälailla Snellmanin kuin Veljmiehenkin päähän.
Jokaisella tuleekin olla yhtäläiset mahdollisuudet sivistää itseään ja edistää kansakunnan parasta, vaikka olisi kalamiehen poika Kainuusta tai akateemikkojen jälkeläinen Saaristokaupungista. Jokaisella tulee olla mahdollisuus saada lakki päähän painettavaksi.
Olemme eläneet jännittäviä aikoja eduskuntavaalien alla ja niiden jälkimainingeissa. Elämä jatkuu nyt uudenlaisten tuulien humistessa ja aika näyttää, millaisen hallituksen me maallemme saamme seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kokoonpanosta kuulemme mahdollisesti viikon kuluttua ja tämä viitoittaa Suomen suuntaa.
Vaikka vaalitulos oli useille mieluisa, oli se myös useille pettymyksiä täynnä. Kansanvallallisesti vaaleja tarkastellessa olen pettynyt: Liian moni ei vaivautunut uurnille ja näin ollen nukkuvien puolue oli taas vaalivoittaja liki kolmenkymmenen prosentin kannatuksellaan. Useat noista ”nukkuvista” ovat vieläpä pudonneet yhteiskunnan kelkasta. Kaikki eivät voi hyvin, kaikilla ei ole voimia vaikuttaa.
Hyvät kuopiolaiset,
Kuinka moni meistä tuntee syrjäytyneen? Kuinka moni on todella valmis kantamaan huolta lähim-mäisestään? Kolikon pudottaminen keräyslippaaseen on helppoa ja siltikin se jää liian usein tekemättä. Tunnin tarinointi vanhainkodissa tai alakerran naapurin luona ei maksaisi mitään, mutta ajastamme emme malta luopua.
Elämme yhä eriarvoistuvassa Suomessa, jossa keskiluokka pitää kiinni verovähennyksistään olematta valmis kuitenkaan luopumaan eduistaan heikommassa asemassa olevien eduksi. Eriarvoistumisen kierre onkin saatava loppumaan. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että saavutetuista eduista on kyettävä luopumaan. Jos haluamme eheämmän Suomen, on kaikkien ryhdyttävä talkoisiin yhdessä. Opiskelijat ovat mielellään tässä yhteisessä hankkeessa mukana. Kääritään siis yhdessä hihat ja ryhdytään heti vapun juhlinnan jälkeen asennetalkoisiin!
Hyvät ystävät!
Suomalainen kansanfilosofi Santeri Alkio on kerran todennut, että kansan ollessa hyvin koulutettu ja sivistynyt, se ymmärtää kansakunnan edun harrasteidensa korkeimmaksi päämääräksi. Kansakunnan etu korkeimpana päämääränä on ylväs tavoite. Kuinka moni koulutettukaan toimii todella tämän mukaan houkutusten vetäessä vaalimaan omia tai omien eturyhmien etuja? Sanonta ”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat” pätee varsin usein.
Meillä on paljon hyvää, mutta tämä paljon on vieläkin jakautunut eriarvoisesti. Pikainen katselmus ympärillemme osoittaa, millaisessa yltäkylläisyydessä mekin pääsääntöisesti elämme. Kuitenkin tähän pääsääntöön kuuluu aina poikkeuksia, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ja resursseja osallistua. Heistä meidän tulisi kantaa huolta ja heille meidän pitäisi omastamme antaa.
Olkoon yhteinen päämäärämme harrastuneisuuden ja ilon kautta käyttää valtaamme yhteiseksi eduksemme. Ymmärretään sivistyksemme ja toimitaan sen mukaan! Ei anneta ahneudelle sijaa. Paljosta hyvä on antaa, kuten lauluntekijä Lasse Heikkilä kiteyttää sanoituksessaan.
Vietetään vappua yhdessä ja pidetään toisistamme huolta tänään ja huomennakin.
Hyvät ystävät, ylioppilaat!
Paenakeehan hatut piähänne!