Kuinka kaupunkia on kehitettävä?

JOENSUU – Mitä kaupungista puuttuu? mitä siellä pitäisi tehdä paremmin? Mitä kaupungin ei pitäisi tehdä? Tästä keskustellaan Joensuussa Carelicumissa 7. toukokuuta.
Kaupunkikulttuuri ei ole asia, jonka kaupunki itse voi hallinnollisena päätöksenä tehdä, vaan kaupunkilaisten on itse sellainen kehitettävä muun muassa järjestämällä tapahtumia, ottamalla kantaa kaupunkisuunnitteluun ja keksimällä luovia tapoja kaupunkitilan käyttöön. Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeissa ihmiset ovat osoittaneet osaavansa tämän aika hyvin, mutta monet, etenkin marginaalisemmat toimijat ovat tunteneet kaupungin lyövän kapuloita rattaisiin.

Kuopiossakin on kaupunkitilan käytöstä käyty ja käydään eläväisiä keskusteluja, ja molemmissa kaupungeissa on esimerkiksi kaavoituskysymysten ja pyöräilyn edistämisen ympärille kehkeytynyt vireää kaupunkiaktivismia. Lisäksi tapahtumanjärjestäjiä ja erilaisia tapahtumia näyttää putkahtelevan esiin kuin sieniä sateella.
Kaupunki voi tehdä tämän kaiken joko helpoksi tai vaikeaksi, ja nyt näyttää siltä, että ainakin Joensuun kaupunki koettaa näistä ensimmäistä. Joensuun kaupunki kutsuu kaupunkilaisia, yhdistyksiä ja järjestöjä mukaan ideoimaan ja tapoja käyttää mahdollista uutta EU-rahaa. Info- ja keskustelutilaisuuden lisäksi avataan netissä ja paperilla 15. elokuuta saakka avoinna oleva kysely kaupunkilaisille.

Alkavalla EU-ohjelmakaudella 2014-2020 luvassa on maaseudulle suunnatun Leader-rahoituksen tyyppistä kaupunkikehitysrahaa. Virallisesti puhutaan kansalaistoimijalähtöisestä kaupunkikehittämisestä, tuttavallisemmin KaKe-rahoituksesta.
Rahoituksen virallisia tavoitteita ovat työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien parantaminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. Käytännössä se kannattaa tulkita kysymykseksi siitä, kuinka EU-rahan turvin voitaisiin tehdä persaukisista kaupungeista entistä mukavampia ja paremmin hyvää elämää mahdollistavia paikkoja.

Juttu kaupunkikulttuurin kehittämisestä Uljaassa 4/2014 sivulla 28