KOLUMNI | Vihatut ja rakastetut luentotyypit

Teksti: Anna-Maria Tenhu

KOLUMNI – Yliopiston luentosalissa kuhisee toinen toistaan persoonallisempia opiskelijoita. Mutta onko luentosali sittenkään täynnä yksilöitä, vai oletko tiedostamattasi luentotyyppi? Entäpä mitä yllättävää hyötyä näistä tyypeistä saattaa sinulle itsellesi olla? Luentotyypeistä ensimmäisten joukossa on mainittava kaikkien suuresti ihannoima ja kadehtima:

Puhkianalysoija- tyyppi

Hän on tuo tyhjentäviä kysymyksiä esittävä kaikkien asioiden asiantuntija, joka vastaa luennoitsijalle esittämänsä kysymyksen lopussa itse itselleen. Puhkianalysoija-tyyppi ei istu luennolla oppiakseen, vaan levittääkseen ympärilleen hiukkasia neroudestaan ja luennon päätteeksi hän piinaa vierustovereitaan vielä hieman lisää, analysoiden viimeisintä oivaltavaa argumenttiaan.
Hyötysuhde: lähinnä viihteellinen.

Mölisijä-tyyppi

They come in pairs. Mölisijä- tyypillä ei ole vakituista istumapaikkaa salissa, mutta varmimmin hänet tapaa juuri siltä mielenkiintoisimmalta luennolta istumasta takanasi. Tutuiksi tulevat myös erinäiset naurua muistuttavat hohotukset, sihinät ja ääntelyt, mutta kuiskaavaa ääntä tämä tyyppi eivät hallitse. Kaikkien opiskelu-uraa helpottaa huomattavasti se, kun antaa Mölisijä-tyyppien mölistä läpi koko akateemisen uransa.
Hyötysuhde: Täytyyhän jonkun tulevaisuudessakin olla juuri se osa-aika työtön filosofian maisteri, joka piinaa hyväuskoisia vanhuksia kauppaamalla heille puhelimitse ET-lehteä.

Haisuli-tyyppi

Tämän tyypin tunnistaa siitä veret seisauttavasta paskan tai hien hajusta mikä lamauttaa kaikki loputkin aistisi. Vastaavasti myös haju- ja partaveden yliannostelija mahtuu tähän kategoriaan. Haisuli- tyyppi on itse lähes hellyttävän tietämätön ödööristään, ja siksi hänelle ei tästä uskalleta mainita. Yksi keino selviytyä luennosta Haisuli-tyypin vieressä on käyttää uimahyppääjien suosimaa nenäklipsiä ja rohkeimmat siirtyvät istumaan luentosalin toiselle puolelle jo heti luennon alussa.
Hyötysuhde: ei valitettavasti ole.

Too much information-tyyppi

TMI-tyyppi vastailee ahkerasti luennoitsijan kysymyksiin, koskaan varsinaisesti vastaamatta itse kysymykseen. TMI- tyyppi päätyy kertomaan omasta sairaushistoriastaan versus Eikka Leikka ja kuinka hän aikaisemmassa elämässään oli yksisarvinen. TMI-tyypin vastausvuoro kestää minuutista kolmeen minuuttiin, ja on yleensä täynnä käsittämätöntä tuubaa. TMI-tyyppi on ruokalassa se tyyppi, joka pysyttää jonon jaarittelemalla henkilökunnalle: Mitä tässä keitossa on tuo oranssi, eihän vaan selleriä? En voi syödä selleriä. Mun koira söi kerran parsaa ja eilenkin oli luennolla oma banaani mukana kun pyörrytti. Ai ei ole selleriä, hyvä. Otan makaronilaatikkoa, kiitos.
Hyötysuhde: TMI-tyyppi viihtyy omissa maailmoissaan, joten hän sallii saman myös muille.

En ymmärrä-tyyppi

En ymmärrä-tyyppi on se, joka kysyy tarkentavia kysymyksiä luennoitsijalta, juuri niitä joihin on juuri vastattu. En ymmärrä- tyyppi kumartuu myös tuon tuosta vierustoverin puoleen, kuiskaten että ”nyt en kyllä ymmärtänyt”. Tämä tyyppi piinaa myös opettajia tarkentavilla sähköpostiviesteillä, kurssikavereitaan ”nyt meni ohi kerro mitä siinä oli”-kommenteilla, ja itseään ainaisella kuullun kyseenalaistamisella. En ymmärrä- tyyppi haahuilee kirjastossa päämäärättömänä eikä osaa käyttää Josku-päätettä itsenäisesti, ”kun siihen aina tulee se että ei näytettäviä tuloksia, en ymmärrä yhtään”.
Hyötysuhde: Tämä tyyppi saa sinut tuntemaan itsesi älykkääksi.

Muistiinpano-tyyppi

Tällä tyypillä on luennolla mukanaan sekä kannettava tietokone että muistiinpanovihko. Hän kirjaa muistiin kaiken luennolla kuullun pikakirjoittajan lailla, jopa opettajan välikommentit, käyttäen apunaan kymmensormijärjestelmää ja varpaita. Muistiinpano-tyypiltä kannattaa pummia edellisen luennon muistiinpanot, sillä ne on jäsennelty selkeämmin kuin opettajan moodleen lisäämät oppimateriaalit.
Hyötysuhde: Muistiinpano- tyyppi on altis imartelulle, ja hän on oiva toveri ryhmätyöhön. Hän leimahtaa liekkeihin, kun kerrot hänen olevan paljon parempi kirjoittaja kuin sinä, ja pian hän onkin nakuttanut menemään kolmetoista liuskaa kalevalamittaista runoutta.

Kirjoittaja on kulttuurintutkimuksen opiskelija sekä En ymmärrä-tyypin ja Muistiinpano-tyypin sekoitus.