Kuvakaappaus Senaatti-kiinteistöjen verkkosivulta 3. helmikuuta. Senaatti-kiinteistöt haluaa nyt löytää ostajan Savonlinnan kampusrakennuksille. Rakennukset ovat olleet myynnissä jo vuosia, mutta nyt julkaistiin uusi myynti-ilmoitus. Sen mukaan opettajankoulutuslaitoksen tilat maa-alueineen ovat myynnissä. Ilmoituksessa listataan myynnissä oleviksi päärakennus, teknologiarakennus, puutarha ja 60 prosentin osuus liikuntahallista, jotka tällä hetkellä ovat pääosin vuokrattu Itä-Suomen yliopistolle. Myynti-ilmoitus sai monet huolestumaan, että onko kampuksen tulevaisuuden suhteen jo tehty jotain päätöksiä.
Yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mukaan tilanne saattaa kääntyä sekä yliopiston että Savonlinnan kaupungin voitoksi.
”Senaatilla on siellä iso, tuottamaton kiinteistömassa. Mekin luovuimme kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloista siellä. Yliopiston kannalta ongelma on se, että Senaatti ei voi tehdä lakisääteisten rajoitteiden vuoksi sellaisia investointeja sinne, joita yliopisto tarvitsisi. Jos sinne löytyisi yksityinen omistaja, niin tämä ongelma poistuisi”, hän sanoo.
Käytännössä kyse on siitä, voitaisiinko Normaalikoulu siirtää kampuksen yhteyteen. Lain mukaan Senaatti voi investoida vain valtion käytössä oleviin kiinteistöihin, eikä yliopiston toiminta enää ole valtion toimintaa. Yliopistorakennukset ovat yleensä Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa. Se omistaa myös Normaalikoulun rakennuksen Savonlinnassa.
Yliopiston selvitys siitä, siirretäänkö opettajankoulutus Joensuuhun vai pysyykö se myös Savonlinnassa on kesken. Meriläinen korostaa erikseen, että mitään päätöstä kampuksen tulevaisuudesta ei vielä ole tehty suuntaan tai toiseen.
”Ei ole mitään linjaa, että yliopisto olisi lähdössä”, Meriläinen painottaa.
Filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula lisää, että kiinteistöt ovat olleet itse asiassa myynnissä jo hyvän aikaa. Myyntiä on nyt vain tehostettu. Uljas ei tavoittanut ketään Senaatti-kiinteistöiltä kommentoimaan asiaa.
Meriläinen ja Filppula toteavat molemmat, että eivät voi ottaa kantaa siihen, kumpi olisi parempi ratkaisu. Selvityksen ensimmäinen takaraja on 11. huhtikuuta. Silloin selvitys tulee yliopiston hallituksen käsiteltäväksi. Jatkoselvityksiä tehdään Meriläisen mukaan kuitenkin siihen saakka, kunnes on aika käydä tulosneuvottelut Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa 16. toukokuuta.
Meriläinen myöntää, että valtio käyttää isännän ääntä siitä huolimatta, että muutama viimeisin maan hallituksista on puheissaan korostanut yliopistojen autonomiaa.
”Tässä se poliittinen realismi astuu kuvioihin. Valtiolla on iso rooli”, hän toteaa.
Meriläinen lisää, että yliopisto tarvitsee valtion tukea vaikka opettajankoulutus siirrettäisiinkin Joensuuhun.
”Nyt katsotaan oikeasti kaikki vaihtoehdot. Tämä on niin monimutkainen palapeli”, hän vakuuttaa.