Opiskelijajärjestöjohtajat eivät ole kommenteissaan huolestuneita, vaikka yksi monen järjestön vetovoimatekijöistä, etuihin ja alennuksiin oikeuttava opiskelijakortti, on pian maksuton kaikille opiskelijoille.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen ammmattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen lukiolaisten liitto SLL sekä Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI omistavat opiskelijakorttifirma Frankin. Frank aikoo pian ottaa käyttöön maksuttoman opiskelijakortin kaikille toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtolan mukaan maksuton opiskelijakortti tulee kaikille korkeakouluopiskelijoille ensi vuoden aikana ja myöhemmin toisen asteen opiskelijoille.
Kyseessä on merkittävä muutos, jossa opiskelijaliittojen omistama yhtiö Frank saa mahdollisuuden kasvattaa voimakkaasti opiskelijadatan käyttöön perustuvaa liiketoimintaansa. Opiskelijakortinhaltijoiden määrä kasvaa todennäköisesti paljon ja samalla käytössä olevan opiskelijadatan määrä kasvaa.
Yliopisto-opiskelijoiden kannalta tilanne ei juuri muutu muuuten kuin siltä osin, että itse kortista ei tarvitse enää maksaa. Kaikki yliopisto-opiskelijat ovat joka tapauksessa ylioppilaskuntiensa jäseniä, joten kaikilla on tähänkin saakka ollut kortti.
Muiden korkeakouluopiskelijoiden, lukiolaisten sekä ammattiin opiskelevien kohdalla tilanne on mielenkiintoisempi. Opiskelijakortin ja sen mukana tulevien etujen saaminen on ollut merkittävä kannustin liittyä opiskelijakuntaan. Tämä kannustin häviää pian.
”Tällä voi totta kai olla vaikutus niiden opiskelijoiden halukkuuteen liittyä opiskelijakuntien jäseneksi, joille perimmäinen syy on oman opiskelijuuden todistaminen opiskelijakortilla”, SAMOKin pääsihteeri Milla Halme sanoo, mutta painottaa, että opiskelijakunnat tarjoavat muitakin palveluja sekä yhteisön.
”Varmasti jokaisessa opiskelijakunnassa mietitään jäsenhankinta uusiksi ja sen jälkeen ehkä tehostamista. Me SAMOKissa tuemme prosessissa parhaamme mukaan.”
Hän lisää, että toimintaympäristön muutoksen on reagoitava joka tapauksessa.
”Mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.”
Myös lukiolaisten liiton pääsihteeri Saara Hyrkkö myöntää, että muutos on iso. Hän arvioi, että tulevina vuosina joudutaan panostamaan sellaisten palvelujen kehittämiseen, jotka kannustavat liittymään liiton jäseneksi. Lisäksi hän muistuttaa, että lukiolaisten liiton jäsenenä pääsee osaksi edunvalvontakoneistoa.
Ammattiin opiskelevien tilanne on sikäli helpompi, että sielläkin kaikki oppilaitoksen jäsenet kuuluvat opiskelijakuntaan. SAKKIn opiskelijakuntajäsenyys puolestaan on maksuton ja SAKKIn henkilöjäseneksi ja opiskelijakortin saajaksi liitytään suoraan, ei opiskelijakuntien kautta.
”Toisen asteen osalta muutokset eivät ole vielä ajankohtaisia, sillä infra on vasta rakenteilla. Lisäksi kohderyhmäämme kuuluu paljon alaikäisiä, joten se vaikuttaa siihen, miten opiskelijakorttiasiassa voidaan edetä”, SAKKIn vt. pääsihteeri Sara Siponmaa sanoo.
”Jäsenhankintaa on aina hyvä tarkastella uudesta näkövinkkelistä”, hänkin silti toteaa.
Frankin liiketoiminta on herättänyt keskustelua, sillä opiskelijakunnat eivät ole antaneet eettisiä ohjeita sen suhteen, millaisia opiskelija-alennuksia opiskelijoille neuvotellaan. Asiasta kirjoitti hiljattain Ylioppilaslehti jutussaan Rypyt pois opiskelijakortilla.