Kenestä tehdään vihollinen?

Teksti: Pasi Huttunen
Raimo Pesonen on opiskellut kirjallisuustiedettä ja sosiaalialaa, ja työskennellyt esimerkiksi katkaisuhoitoasemalla ja lastensuojelussa. Kuva: Laura Malmivaara

Kirjailija Raimo Pesonen ruotii turvallisuuskysymyksiä hiljattain julkaistussa kirjassaan Viholliskuvien paluu ja hän saapuu marraskuun alussa Joensuuhun alustamaan keskustelua turvallisuudesta ja viholliskuvista. Pesonen on huolissaan siitä, kuinka sotaretoriikka on noussut hallitsemaan turvallisuuspoliittista keskustelua. Hänen alustustaan on kommentoimassa turvallisuuspolitiikasta bloggaava Janne Riiheläinen ja yleisö voi osallistua keskusteluun. Tapahtuman järjestää Joensuun Rauhanryhmä.

Muutama vuosi sitten tehty, mutta jostain syystä julkaisematta jätetty sisä- ja puolustusministeriön Social Mood Indicator -projektin loppuraportti kertoo huolestuttavia lukuja Suomen turvallisuudesta. Tulosten mukaan suomalaisten tulevaisuudenusko romahti vuonna 2012. Pesonen siteeraa kirjassaan Kirkon tiedotuskeskuksen verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoskea:

”Raportti antaa myös politiikkaohjeita tilanteen kärjistymisen estämiseksi. Ei tulisi käynnistää suuria muutoshankkeita, harjoittaa kireää kontrollia tai pelata poliittisia pelejä. Näiden sijaan tulisi pyrkiä rakentamaan yhteistä visiota laajasti keskustellen, etsimällä sellaisia yhteisesti hyväksyttyjä asioita, joiden varaan on mahdollista rakentaa luottamusta. Tulisi käynnistää konkreettisia tukitoimia lähellä ihmisiä ja välttää asioiden monimutkaistamista. Jokainen voi miettiä kummalla polulla Suomi on kulkenut.”

Raportti antaa ymmärtää, että yhteiskunnan vakaus horjuu.

”Esimerkkiä talousromahduksen ja sosiaalisen kaaoksen jälkeisestä autoritaarisesta hallinnosta ei tarvitse hakea naapurimaatamme Venäjää kauempaa. Presidentti Vladimir Putinin valta versoo 1990-luvun Boris Jeltsinin kauden kaaosmaisista ryöstökapitalismin vuosista, ja sen tukemiseen käytetään myös nationalistisia viholliskuvia”, Pesonen jatkaa kirjassaan.

Turvallisuus ja viholliskuvat -keskustelu Kulttuurikahvila Laiturilla 1. marraskuuta kello 18.