Keikka-arvio: Jenni Vartiainen

Kuopion kasvatti kotikonnuilla

KUOPIO Kolme albumia julkaissut ja useaan kertaan palkittu Jenni Vartiainen piipahti maaliskuun iltana kotikaupungissaan. Reilun parin tunnin kokonaisuuteen mahtui sekä vauhtia että hempeilyä.

Kuopion Musiikkikeskuksessa Vartiainen oli kovin kotoisasti, vaikka kertoikin jännittävänsä. Keikan ensimmäinen puoli oli rauhallisen romanttista söpöilyä. Tarjolla oli tunnelmointia akustisen kitaran, kontrabasson, pianon ja rumpujen säestämänä. Tunnelma oli hyvin pehmoinen, leikkisä ja toisinaan jopa kaihoisa. Kylmiä väreitä aiheuttivat muun muassa kappaleet Vedenalaista ja Duran Duran. Väliajan jälkeen tunnelma ja soittimet sähköistyivät, ja lumoavan valoshow’n siivittämänä tunnelmaa ravisteli menobiisit, kuten En haluu kuolla tänä yönä, Nettiin ja Junat ja naiset.

Keikka oli monipuolinen kattaus Vartiaisen biisejä ja hänen hienoa äänenkäyttöään. Parhaimmillaan flow vei kappaleiden syviin tunnelmiin, kun vain malttoi sulkea silmänsä ja antoi musiikin läpäistä kuorensa. Suuressa salissa valot ja lavasteet saivat merkittävän roolin. Tanssijalan vipattaessa tuolissa istuminen tuntui kovin kahlitsevalta, kun lavan eteen ei ollut sallittua mennä jammailemaan. Harmillisesti myös osa yleisöstä onnistui hieman terrorisoimaan tunnelmaa kännykkäkameroineen ja salamoineen.

Vartiaisen keikan kohokohtia olivat tunnetuimpien hittien lisäksi kuullut akustiset versiot eri biiseistä. Sitä keikoilta yleensä toivookin – jotain uutta vivahdetta levytetyistä kappaleista. Vain elämää -sarjasta kuultu Kohtalokkaan samban tilalla olisi kovin mielellään kuullut Jennin veretseisauttavan tulkinnan Apulannan Piiskaa-biisistä, mutta ilman jäin.