Kasvitkin keskustelevat keskenään ja jopa salakuuntelevat toisiaan tavoilla, jotka yllättävät maallikon. Teollistuminen on tosin hankaloittanut viestintää, sillä saastuneessa ilmassa viesti kulkee heikommin. Ne välittävät keskenään informaatiota esimerkiksi tuhoeläinten hyökkäyksistä tai raskasmetalleista ja kaasuista. UEFin ympäristötieteen ja biologian laitosten yhteistutkimuksessa tutkitaan kasvien välistä kommunikaatiota tuulikammioissa.
”Kasvi tuottaa stressin aikana hiilivetyjä, kuten terpeenejä ja solukalvojen hajoamistuotteina syntyviä niin sanottuja yleishaihtuvia, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi leikatun ruohon hajussa”, ekologian professori Jarmo Holopainen ympäristötieteen laitokselta kertoo Oivalle, UEFin verkkolehdelle.
Saman aihepiirin parissa työskentelevä Radbound Universityn tutkija Josef Stuefer on aiemmin kuvaillut, kuinka kasvit eivät olekaan pelkkiä passiivisia organismeja, jotka vain seisovat paikallaan ja odottavat tulevansa syödyksi. Monet kasvit muodostavat Stueferin mukaan kasvit muodostavat kommunikaatioverkoston, jonka avulla ne voivat varsin tehokkaasti suojata itseään.
Holopaisen mukaan vapautuvat hiilivedyt ja niiden yhdistelmissä vioituksen seurauksena kehittyvät muutokset toimivat kasvien sanoina. Korvinaan toisten kasvien arvellaan käyttävän ilmarakojen huulisoluja, jotka toimivat antureina ja pystyvät vastaanottamaan informaatiota. Esimerkiksi stressin seurauksena syntyvät haihtuvat nousevat ylös puun latvuksiin, jossa viesti otetaan vastaan. Kasvit ottavat viestejä vastaan myös erilajisilta naapureiltaan.
”Signaalien kantomatka on lyhentynyt huomattavasti teollistumisen myötä, koska houkuteyhdisteet hajoavat nopeammin saastuneessa ilmassa”, Holopainen kertoo.
Varoitussignaalin vastaanottava kasvi alkaa investoida kasvun sijaan enegiaansa puolustautumiseen. Yliopistotutkija Arja Tervahauta kertoo kasvien pyrkivän optimointiin ja pihiyteen energiansa kohdistamisessa.
”Eri kasvilajeilla on erilaiset strategiat. Stressiin voidaan vastata vaikkapa tuottamalla pahanmakuisia aineita lehtiin tai houkuttelemalla haihtuvilla yhdisteillä paikalle toukkia syöviä petoeläimiä”, tervahauta kertoo Oivassa.
Tutkijoiden mukaan mittakaavassa kasvien varoitusjärjestelmä vaikuttaa niinkin laajasti kuin ilmastonmuutoksen kehittymiseen. Vuoristossa nähtävä utu sisältää kasvien tuottamia hiilivetyjä ja niistä muodostuneita aerosolihiukkasia, jotka heijastavat tehokkaasti pois osan auringon lämpösäteilystä ja pitävät maanpinnan lämpötilan tasaisena. Olennaisempi kysymys lienee silti: mitä ne sanovat ja tietävät minusta, koska en osannut varoa sanojani kuuloetäisyydellä lähipuskasta?
Aiheesta muualla:
Kasvitkin puhuvat – ja salakuuntelevat
Clever plants chat over their own network