Kansallispuiston jälki paikallistaloudessa on iso

Valtion kansallispuistojen palveluihin laittama euro tuotti paikallistalouteen keskimäärin kymmenen euroa vuonna 2011. Vuonna 2010 sama summa oli seitsemän euroa.
Kaikkien Suomen 37 kansallispuiston kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 108, 3 miljoonaa euroa ja 1394 henkilötyövuotta. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston vastaavat luvut ovat 5,6 miljoonaa euroa ja 74 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus on kansallispuistoista viidenneksi suurin ja työllisyysvaikutus neljänneksi suurin. Vuoteen 2010 verrattuna Kolilla pienenivät hiukan niin kävijämäärä kuin kokonaistulo- ja kokonaistyöllisyysvaikutuskin. Kuluvan vuoden kävijämäärien odotetaan kuitenkin taas nousevan osittain kansallispuiston alueella kulkevan Herajärven kierroksen laajentamiseksi ja parantamiseksi tehtyjen investointien ansiosta.

Vertailussa muihin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueen kansallispuistoihin Kolin kansallispuiston taloudellinen merkitys on ylivoimainen. Sen vaikutus paikallistalouteen on aivan eri luokkaa kuin muiden ja kolmen maakunnan kansallispuistojen kävijöistä se vetää 46 prosenttia. Se on myös alueen kansallispuistoista Repoveden kansallispuiston kanssa ainoa, jonka kävijämäärä oli 2011 suurempi kuin Suomen kansallispuistojen keskimääräinen kävijämäärä, 56 392 kävijää. Keskiarvo ei välttämättä ole hyvä mittari, koska muutama iso kansallispuisto vetää luvun korkealle. Kävijämäärien mediaani on 19 000. Siihen pääsee tai sen ylittää neljä alueen seitsemästä kansallispuistosta.

Vuonna 2011 Suomen 37 kansallispuistossa kävi yhteensä hiukan yli kaksi miljoonaa ihmistä. Yhteensä niiden kokonaistulovaikutus oli 108,3 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 1 393 henkilötyövuotta. Kansallispuistojen kokonaispinta-ala on hiukan yli 9 500 neliökilometriä.

Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset vuosina 2010 ja 2011 sekä kävijoiden jakautuminen Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan alueen kansallispuistoissa vuonna 2011
Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-SavossaKävijoiden jakautuminen Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan alueen kansallispuistoissa vuonna 2011

Muualla aiheesta:

Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle

Uutta tietoa kansallispuistojen kävijöistä ja talousvaikutuksista: luontomatkailuun panostaminen kannattaa