Joensuulainen kansanedustaja Riitta Myller (sd.) vaatii olemaan tarkkana EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksessa. Sopimuksen vastustus ja sen sisältämät uhat ovat syksyn mittaan olleet esillä ajoittain, mutta linjauksia sen suhteen on ollut maamme poliitikoilta vielä vähemmän.
Sopimuksen isoin ongelma on sen sisältämä investointisuoja, joka antaa monikansallisille yhtiöille vallan haastaa oikeuteen minkä tahansa vapaakauppasopimusmaan, joka on tehnyt yhtiön oikeutta voittoihin loukkaavan poliittisen ja demokraattisen päätöksen. Sopimus uhkaa tuhota valtion mahdollisuudet suojella kansalaisiaan ja ympäristöään.
Myllerin mielestä muun muassa EU:n kemikaalilainsäädäntö Reach on nyt uhattuna. Tuore lainsäädäntö on Myllerin mukaan tuonut päivänvaloon elämämme kemikalisoitumisen ja sillä on parannettu työsuojelua, kansanterveyttä ja ympäristönsuojelua.
”Tällainen lainsääntö on nyt vapaakauppasopimusneuvotteluissa Yhdysvaltojen tulilinjalla”, Myller herättelee.
Myllerin mukaan EU:n perussopimukset lähtevät siitä, että yhteisillä sisämarkkinoilla on noudatettava mahdollisimman korkeaa suojelun tasoa ja neuvotteluissa periaate uhkaa romuttua.
Sopimuksen vaaroja on pitänyt esillä jo jonkin aikaa myös vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen. Sarkkisen vaatimukset ovat jyrkempiä kuin Myllerin. Sarkkinen vaatii noin pari viikkoa sitten Suomea esittämään vapaakauppa- ja investointisopimusneuvotteluiden välitöntä keskeyttämistä.
”Vastaavat vapaakauppasopimukset ovat aiheuttaneet paljon ongelmia eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi tupakkayhtiö Phillip Morris on vaatinut Australian valtiolta korvauksia tupakointia rajoittavien demokraattisesti laadittujen säädösten vuoksi”, Sarkkinen kertoo.
”Investointisuoja mahdollistaa kansainvälisen korvausvaatimuksen, vaikka esimerkiksi kaivos rikkoisi paikallista ympäristölainsäädäntöä tai kaikki maan asukkaat ja päättäjät olisivat hanketta vastaan”, Sarkkinen kertoo.
Esimerkkejä maailmalta on muitakin. Meneillään on tapaus, jossa ruotsalainen Vattenfall vaatii Saksalta satojen miljoonien eurojen korvauksia, koska Saksa päätti luopua ydinvoimasta. Romanialta puolestaan yritetään perätä 1,4 miljardin euron korvausvaatimuksia, mikäli valtio ei myönnä toimilupaa kanadalaisen Gabriel Resources –yhtiön kultakaivoshankkeelle, joka asettaisi Romanian alttiiksi ympäristökatastrofille.
Sarkkinen ei näe, että vapaakauppasopimukseen sisältyvä sijoitussuoja palvelisi ketään muuta kuin globaalien suuryritysten ja sopimuskiistoja ratkovien lakimiesten etua. Hän uskoo, että uusien vapaakauppasopimusten myötä myös Suomen valtio olisi pian syytettyjen penkillä.
”Suomessa on totuttu säätelemään yritysten toimintaa ja sijoituksia demokraattisesti, jotta ihmisten ja ympäristön hyvinvointi voidaan varmistaa. Vapaakauppasopimuksen myötä EU-maiden mahdollisuutta päättää omista asioistaan ja valvoa kansalaistensa etua rajoitettaisiin tuntuvasti”, Sarkkinen jatkaa.
Myllerin mielestä käynnissä olevat vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa tuovat konkreettisesti esiin hyödyn, joka EU:n yhteisestä lainsäädännöstä on.
”Siitä on nyt vain pidettävä tiukasti kiinni”, vaatii Myller.