Yksitoista Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsentä tai edustajaa tavoittelee eduskuntapaikkaa. Suurin osa parantaisi työllisyyttä julkisella rakentamisella tai korjaamisella. Leikkauslistat ovat tavanomaista lyhyempiä. – Mari Karjalainen, teksti & Pasi Huttunen, kuvitus
ISYY:läisiä ehdokkaita yhdistää kaikille ilmaisen koulutuksen puolustaminen. Poikkeuksen tekee kokoomuksen edustaja Jenna Hattunen, joka olisi valmis asettamaan maksuja ulkomaalaisille opiskelijoille.
Isyyläisten ehdokkaiden myyntipuheet eroavat valtavirrasta siten, että harva esittää ensimmäiseksi huolensa valtion velasta. Sen sijaan moni edustaja puhuu elvyttämisen puolesta, eli he panostaisivat julkiseen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Oikeiston ja keskustan ehdokkaat painottavat enemmän ostovoiman lisäämistä ja työntekijöiden palkkauksen helpottamista.
Rohkeimmat edustajat eivät puhu ympäripyöreästi sanahirviöin rakenteellisista uudistuksista, sopeutuksesta tai uudelleenjärjestelyistä, vaan ehdottavat konkreettisia muutoksia kuten työpäivän lyhentämistä tai perustuloa. Päällekkäistä byrokratiaa ehdokkaat syynäävät muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista ja hallinnosta. Varsinainen vaalipäivä on 19. huhtikuuta.
- Miten saadaan lisää työpaikkoja?
- Mitä mieltä lukukausimaksuista?
- Onko Suomessa päällekkäistä byrokratiaa? Miten suhtaudut asiaan?
- Mihin rahaa, mistä leikkaisit?
- Mitä on hyvä elämä?
Kysymykset:
Vastaukset:
Kim Tamio
vihreät, Kuopio
1. Investoimalla kestävään kasvuun. Nyt tarvitaan talouden elvytystä. Suomella on osaamista ja kykyä keksiä parhaita innovaatioita uuden, nollapäästöisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Nämä markkinat kasvavat nopeimmin maailmassa. Perustulo kannustaisi työntekoon nykyistä sosiaaliturvaa paremmin.
2. Maksuton koulutus tarjoaa kaikille tasavertaisen mahdollisuuden opiskella niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Tämä johtaa myös siihen, että oikeasti kyvykkäimmät pääsevät heille kuuluviin tehtäviin, eivätkä kyvyt jää käyttämättä rahanpuutteen takia. Tämä on myös yhteiskunnan etu!
3. Muun muassa terveydenhoidon tietojärjestelmät ovat limittäisiä, koska nykyisessä sote-järjestelmässä rahoitus- ja raportointivastuu on pirstaloitunut liian monelle toimijalle ja kaikilla on siten omat järjestelmänsä. Sote-remontti on saatava loppuun ja sen tietojärjestelmiin on otettava mallia Virosta.
4. Yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen vastaamaan tulevaisuuden ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Lisää rahaa perustutkimukseen, opetukseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Fossiilisten energiamuotojen tuet tulee leikata ensisijassa, koska ne haittaavat markkinatalouden tehokasta toimintaa.
5. Toteuttaa moraalista kukoistusta ja nauttia elämästä sen puitteissa. Meidän on tunnustettava eliöiden, eli ihmisten ja eläinten, tarve ja oikeus olla, elää ja iloita jaetulla planeetallamme ja toimia sen mukaan. Yksilön hyvinvointi riippuu suuremman kokonaisuuden, kuten ympäristön hyvinvoinnista.
Toni Kallioinen
SKP, Joensuu
1. Työpaikkoja luodaan lyhentämällä työ aikaa 6h/päivä ja 30h/viikko. Tämä on toteutettava palkkoja alentamatta, ja koska työn tuottavuus kasvaa koko ajan myös tämän muutoksen myötä ihmiset olisivat työssään entistä tehokkaampia. Lisäksi rahaa on saatava enemmän kiertoon, joka tapahtuu tulonsiirrolla rikkailta köyhille.
2. Ilmainen koulutus, aina korkeakoulu tasolle asti, takaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Tämä oikeus tulee taata jokaiselle, joka opiskelee Suomessa. Sivistys ja tieto kuuluvat kaikille.
3. Byrokratian kautta on luotu nykyinen oikeus- ja hyvinvointivaltio. Toimiva ja kattava virkamiehistö takaa sen, että jokainen asia käsitellään asiaankuuluvalla tavalla. Tästä syystä kannatan byrokratian lisäämistä, jolloin mm. käsittelyajat lyhenisivät.
4. Rahaa lisäisin mm. köyhyyden poistamiseen, ympäristön suojeluun, ja kulttuuriin. SKP:llä ei ole leikkauslistoja ja pidän itsekin tästä kiinni. Sen sijaan kohdistaisin joitain asioita toisin. Esim. puolustusmäärärahoja siirtäisin rauhantyöhön, ja suuryritysten tukia pienille ympäristöä kunnioittaville yrityksille.
5. Arvostan tasa-arvoa ja hyvinvointia. Hyvinvoinnilla tässä tarkoitan sitä, että jokainen voi syödä terveellisesti joka päivä sekä sen lisäksi nauttia kulttuurista. Mikään materialistinen asia ei takaa hyvää elämää, vaan pahimmillaan asia saattaa olla päinvastoin.
Anni Järvinen
vasemmisto, Joensuu
1. Suomi tarvitsee elvyttävää talouspolitiikkaa ja julkisia investointeja koko maahan. Se luo työtä ja työpaikkoja. Tällaisia julkisia investointeja ovat esimerkiksi parannukset tieverkostoon, raiteisiin, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja homekoulujen korjaukseen.
2. Maksuton koulutus kuuluu jokaiselle. Koulutuksen tulee olla maksutonta niin peruskoulussa, toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Se on suomalaisen sivistysvaltion pohja ja sen ehdoton edellytys. Ehdoton ei lukukausimaksuille – myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville.
3. Suomessa on paljon turhaa byrokratiaa ja se näkyy erityisesti sosiaaliturvassa. Tarvitaan sosiaaliturvan täysremontti ja kaikille yhtäläinen perustulo. Vasemmiston linjan mukainen 800 euron perustulo vähentää byrokratiaa ja lopettaa luukulta luukulle juoksuttamisen.
4. En kannata leikkauspolitiikkaa. Tärkeintä on turvata kansalaisille riittävät ja toimivat peruspalvelut sekä sosiaalietuudet. Nämä etuudet täytyy rahoittaa verovaroin ja jos se ei riitä, niin velkarahalla. Verotuksessa keskeistä on progressiivisuus, pääomien tiukempi verotus ja varallisuusveron palautus.
5. Hyvään elämään kuuluu tarpeeksi aikaa ajatella, tarpeeksi vaurautta, jotta tulee toimeen sekä puhdas elinympäristö, jossa voi elää ja liikkua. Hyvään elämään kuuluu myös terve mieli ja ruumis sekä läheiset ihmiset, joiden kanssa voi jakaa elämän ilot ja surut.
Sallamaarit Markkanen
keskusta, Siilinjärvi
1. Vientiteollisuus työllistää epäsuorasti PK-sektorilla. Kuluttajasegmentin palvelut tarvitsevat kasvaakseen tasaista ostovoiman kehitystä kaikissa tuloluokissa. Kun suomalaisilla on varaa ostaa kotimaisia tuotteita ja palveluita sen vaikutus on positiivinen myös BKT:llä mitattuna. Suomalainen työn on palautettava takaisin kilpailukykyiseksi.
2. Vastustan lukukausimaksuja. Maksuton koulutus on sukupolvien välisen tasa-arvon kannalta erittäin tärkeä ja säilytettävä arvo. EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kohdalla en näe lukukausimaksuja harkinnanarvoisena sen vähäisten taloudellisten vaikutusten takia.
3. Suomessa ei ole vain päällekkäistä vaan myös huonosti ajoitettua byrokratiaa. Investoinnit liiketoiminnan aloittamiseksi on tehtävä esimerkiksi ravintola-alalla ennen lupapäätöksiä. Opiskelijaa koskettava esimerkki on opintotuen takaisinperintä. Kela perii tuen takaisin, vaikka opiskelijan tulojen ajantasaiset tiedot olisi saatavilla verottajalta reaaliaikaisesti.
4. Tässä talouden tilanteessa on leikattava ensin ja vasta sitten sijoitettava säästetyt rahat tuottavasti. Huomattavat taloudelliset leikkaukset, siis säästöt, tehdään sote-sektorin uudelleenjärjestelyillä. Säästöt uudelleenkohdentaisin elinkeinotoimintaa kiihdyttävään koulutus- ja tutkimustoimintaan.
5. Arki on jokaisen perusoikeus. Se koostuu työstä, terveydestä, lähimmäisistä ja puhtaasta ravinnosta. Perustoimeentulo antaa puitteet harrastaa ja ostaa kotimaista ruokaa. Työn taloudellista merkitystä suurempi on henkistä hyvinvointia parantava vaikutus. Työn tuloksilla lisätään yksilön osallisuutta yhteiskunnassa. Vakaus ja turvallisuus ovat avaimia hyvään elämään.
Anna-Kristiina Mikkonen
SDP, Savonlinna
1. Panostamalla laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen, jota kautta syntyy uusia innovaatioita ja osaamista. Panostukset cleantechiin ja tutkimukseen tuottavat uutta. Tarvitaan myös investointeja perusinfraan, josta syntyy työtä alueille.
2. Vastustan lukukausimaksuja. Maksuton ja laadukas koulutus on suomalaisen sivistysyhteiskunnan peruspilari.
3. Eri hallinnontasoilta löytyy päällekkäisyyksiä. Eri etuuksien käsittelyä pitäisi keskittää yhden luukun periaatteella. Lisäksi päällekkäisyyksiä löytyy paljon eri työryhmistä.
4. Enemmän rahaa perusinfran parantamiseen. Leikkauksia kohdentaisin elinkeinotukiin.
5. Hyvä elämä on tasapainoista elämää, jossa itse kokee voivansa hyvin ja on onnellinen. On löydettävä sopiva tasapaino työn ja vapaa-ajan välille. Ja muistettava jättää aikaa itselleen ja rauhoittumiseen.
Elina Hietanen
vihreät, Joensuu
1. Lisää työpaikkoja saadaan vihreillä investoinneilla sekä panostamalla uusiutuviin energiantuotantomuotoihin, kuten tuuli-, aurinko- ja bioenergiaan. Talouskasvun tavoittelun ja ilmastokriisin torjunnan on kuljettava käsi kädessä.
2. En kannata lukukausimaksuja. Suomen ylpeys on laadukas, maksuton koulutusjärjestelmämme. Koulutuksen tulee olla maksutonta niin suomalaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille. Maksuton koulutus edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.
3. Kyllä on. Esimerkiksi tuulivoimainvestoinnit ovat olleet vastatuulessa lupabyrokratian vuoksi. Yhden luukun periaate, eli että yksi viranomainen hoitaa koko lupaprosessin, helpottaisi tilannetta.
4. Suuntaisin enemmän rahaa ilmastoystävällisiin investointeihin ja energiantuotantomuotoihin. Leikkaisin ympäristölle haitallisista tuista.
5. Hyvä elämä täyttää ihmisen perustarpeet ja tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille sosiaalisesta taustasta riippumatta.
Antti Saarelainen
vasemmisto, Joensuu
1. Vaihtamalla talouspolitiikan suuntaa kurjistavasta leikkauspolitiikasta kohti punavihreää elvytystä – lisärahaa raideliikenteen kehittämiseen, energiatehokkaaseen asumiseen ja uusiutuvaan energiaan. Suomen tapauksessa tärkeintä on tukea pieniä- ja keskisuuria yrityksiä.
2. Opiskelun tulee säilyä maksuttomana meille kaikille eli ehdoton ei lukukausimaksuille. Kansainvälisen solidaarisuuden lisäksi lukausimaksuttomuus on Suomelle kansainvälinen kilpailuetu ja vetovoimatekijä.
3. Joiltakin osin sääntelyn järkevyyttä voidaan tarkastella, mutta ”normienpurkutalkoot” eivät saa tarkoittaa heikennyksiä ympäristö- tai työlainsäädäntöön tai muihin meidän kaikkien parhaaksi säädettyihin lakeihin ja normeihin.
4. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi siirtyisin kohti perustuloa. Tehdyt koulutussäästöt pitää perua ja lisärahoitusta suunnata perustutkimukseen ja vihreiden työpaikkojen luomiseen. Leikkaisin ympäristölle haitallisista tuista, joita valtio maksaa vuodessa noin 800 miljoonaa.
5. Minulle hyvä elämä tarkoittaa toimimista yhteisön täysvaltaisena autonomisena jäsenenä muut ihmiset ja ympäristö huomioon ottaen. Valtion tehtävänä on turvata kaikkien mahdollisuus mielekkääseen elämään sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Alia Dannenberg
vasemmisto, Joensuu
1. Työpaikkoja saadaan elvyttämällä, korjaamalla homekoulut ja huolehtimalla muutenkin yhteiskunnan infrastruktuurista, joka on päästetty rapistumaan. Julkisen sektorin elvytysrahojen kerrannaisvaikutukset lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja
2. Vastustan lukukausimaksuja kaikissa muodoissaan. Maksuton koulutus antaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua vanhempien tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Lisäksi maksuton koulutus on parasta mahdollista kulttuurivaihtoa ja kehitysapua.
3. Eri hallinnonalojen yhteistyön puute johtaa nyt tilanteeseen, jossa kukin osa optimoi omaa tulostaan kokonaisuuden kustannuksella. Julkista sektoria tulee tarkastella kokonaisuutena, yhteistyötä on lisättävä ja osaoptimoinnista päästävä eroon. Se parantaa palvelutasoa ja laskee samalla kustannuksia.
4. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisempää että taloudellisempaa kuin korjaavat toimet. Siis enemmän rahaa ennaltaehkäisyyn, kuuluipa se soten, koulutuksen tai kulttuurin alaan. Leikkaisin veronkierrosta, julkisen sektorin tehottomuudesta sekä ”maan tapana” tunnetusta rakenteellisesta korruptiosta.
5. Hyvään elämään kuuluu riittävä perusturvallisuus, oikeus olla oma itsensä ilman teeskentelyn tarvetta ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Nämä asiat hyvän yhteiskunnan tulee turvata jokaiselle jäsenelleen niin lainsäädännöllä kuin taloudellisilla ratkaisuillakin.
Joonas Honkimaa
SDP, Kouvola
1. Elvyttävillä toimenpiteillä kuten infran korjaamisella sekä edistämällä tutkimusta ja koulutusta.
2. En kannata lukukausimaksuja. Koulutuksen tulee olla maksutonta.
3. Meillä on ennemminkin turhan monimutkaista byrokratiaa. Turhimmista ”lappuralleista” olisi päästävä eroon. On kuitenkin muistettava, että monesti byrokratia on myös yksilön ja yhteisön turvaksi.
4. Enemmän rahaa tulisi suunnata pienituloisten toimeentuloon. Jos leikkaamaan lähdetään, on aloitettava elinkeinotukien uudelleenjärjestelystä, jolloin tulee niitä myös leikata.
5. Hyvä elämä on itsenäistä ja turvallista. Sellaista, jossa omia tekemisiä voi suunnitella pitkäjänteisesti eikä tarvitse elää jatkuvassa epävarmuudessa
Eveliina Reponen
SDP, Joensuu
1. Työpaikkoja saadaan elvyttävällä talouspolitiikalla, uudistamalla työelämää yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa, julkisten investointien kautta, torjumalla harmaata taloutta, helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten ensimmäisen työntekijän palkkausta sekä laajentamalla viennin pohjaa maantieteellisesti ja uusille toimialoille.
2. Koulutuksen tulee oikeudenmukaisesti olla maksutonta jokaisella asteella myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Koulutus on meidän vahvuutemme ja maksuttomuudellaan yhteiskuntamme tukiranka.
3. Päällekkäistä byrokratiaa tulee purkaa erityisesti sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta. Näiden kaikkien tulee olla helposti jokaisen saatavilla. Pelkän byrokraitan purkamisen sijaan tulee kuitenkin tehdä laajempia rakenteellisia uudistuksia ja taata riittävät resurssit.
4. Rahaa tulisi suunnata enemmän kohti ennaltaehkäiseviä palveluita, kolmatta sektoria, helpottamaan pienituloisten arkea ja vähentämään eriarvoistumista. Leikkausten sijaan tulee kohdistaa uudelleen muun muassa maatalouden tukia ja tehdä rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi sosiaaliturvaan ja veropohjaan.
5. Hyvä elämä on mielekästä arkea, jossa jokaisella on aito mahdollisuus olla ja toteuttaa itseään. Hyvään elämään kuuluu kansalaisten yhdenvertaisuus ja yhteiskunta, jossa ihminen ja ympäristö menevät talouden edelle.
Jenna Hattunen
kokoomus, Joensuu
1. Yritykset luovat työpaikkoja ja siksi työllistämisen byrokratiaa on purettava. Työntekijän palkkaamisen tulee olla yrittäjälle kannattavaa ja esimerkiksi palkkaamisen sivukuluja vähentämällä yrityksiä kannustetaan palkkaamaan väkeä. Työntekijän ja työnantajan on voitava sopia ehdoista paikallisesti.
2. Lähtökohtana tulee olla maksuton koulutus, sillä osaaminen on yksi Suomen valttikorteista. Tarjoamme laadukasta koulutusta, mutta miksi tarjoaisimme koulutuksen täysin maksutta koko maailmalle? Mielestäni EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille voimme asettaa kohtuulliset lukukausimaksut.
3. Suomessa on byrokratiaa jarruttamassa esimerkiksi ympäristölupia. Lisäksi ravintola-ala on anniskelulupien puolesta byrokraattinen. Lisäksi yhtenäiset sähköiset järjestelmät olisivat järkeviä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Byrokratiaa vähentämällä vähennämme hallinnollisia kustannuksia.
4. Rakenneuudistuksilla voimme säästää, vaikka leikkauksiakin on tehtävä. Kaikkia palveluita ei voi toteuttaa velkarahalla. Leikkauksia julkisella sektorilla on tehtävä, esim. hallinnosta. Panostaisin osaamiseen ja uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joissa esim. koulu ja päiväkoti hyötyvät toisistaan.
5. Hyvä elämä on turvallisuutta: sitä että pärjää taloudellisesti ja että ulkona on turvallista liikkua. Hyvään elämään kuuluu riittävä lähiverkosto, josta saa tukea, on se sitten perhe, ystävät tai jokin järjestö. Yhteiskunta antaa pohjan hyvään elämään, mutta paljon on kiinni yksilön valinnoista.
Uljaan aiempi vaalijuttu: Isyyläiset tyrkyllä eduskuntaan