LUKUKAUSIMAKSUT – Hallituksen esitys lukukausimaksujen asettamisesta ETA/EU – maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on lähtenyt lausuntokierrokselle. Opiskelijajärjestöt, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto ovat huolissaan lukukausimaksujen opiskeluympäristöä heikentävästä vaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan lukukausimaksut vähentävät opiskelijamääriä ainakin lyhyellä aikavälillä, mikä vaikuttaa kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin.
Itä-Suomen yliopisto voi olla muita yliopistoja suuremmassa vaarassa menettää ulkomaisia opiskelijoita sijaintinsa takia.
”Pelätään, että heidän saapumisensa tänne Itä-Suomeen pysähtyy ihan kokonaan,” Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Paula Martikainen kertoo.
Kansanedustaja Sofia Vikmanista lukukausimaksut eivät olisi ongelma kansainvälistymiselle. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tanskassa ulkomaisten opiskelijoiden määrä palasi ennalleen muutaman vuoden jälkeen lukukausimaksukäytäntöön siirtymisen jälkeen. ”Kansainvälistymisessä laatu on paljon ilmaisuutta parempi kilpailuvaltti Suomelle,” Vikman perustelee.
Myös Norjan hallitus on ehdottanut lukukausimaksujen asettamista EU/ETA – maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Puolet Norjan yliopistoista ei aio ottaa maksuja käyttöön tai ottavat ne hallituksen suunnittelemaa pienemmällä summalla. Kansainvälisyyden uskotaan olevan niin suuri osa yliopistokoulutusta, että lukukausimaksujen ei haluta karkottavan ulkomaisia opiskelijoita.
ISYY näkee koulutusviennin kehityksen mahdolliseksi ilman lukukausimaksuja.
”Viedään maailmalle sitä meidän osaamista ja parannetaan ympäristön asemaa eikä harjoiteta sillä ainoastaan liiketoimintaa. Koulutusviennin tulee olla eettistä,” Martikainen sanoo.
”Koulutusviennistä on mahdollista saada uusia työpaikkoja ja vientituloja, joilla rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita ja vahvistamme korkeakoulujemme asemaa ja laatua, ” Vikman kertoo. Vikman uskoo Suomen hyvään maineeseen koulutusmaana ja menestykseen koulutusmarkkinoilla.
VATT:n ja CIMOn tuottamasta esiselvityksestä korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista käy ilmi, että nuorten aikuisten maahanmuutto hyödyttää valtiota taloudellisesti. Suomessa vuosina 2010–2014 lukukausimaksukokeiluun osallistuneet korkeakoulut pääsääntöisesti kokivat, ettei lukukausimaksuista ollut taloudellista hyötyä oppilaitosten myöntämien apurahojen korvatessa maksut. Lisäksi lukukausimaksuista aiheutui hallinnollisia lisätöitä.
Vikman kertoo lukukausimaksujen olevan korkeakouluissa kaivattu muutos.
”Korkeakoulumme ovat itse toivoneet, että lainsäädäntöämme muutettaisiin. Lainsäätäjän tehtävä on antaa korkeakoulujen toivomat välineet koulutusviennin ja tutkintojen laadun kehittämiseen, ” hän kertoo.
Kansanedustaja Vikman haluaa painottaa, että suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun on turvattava. ”Mahdollisuus kouluttautua varallisuudesta riippumatta on pienen kansakuntamme menestyksen kivijalka. Maksuton koulutus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen on ehdottomasti jatkossakin turvattava suomalaisille opiskelijoille,” Vikman kertoo.
Martikainen korostaa ISYY:n puolustavan jokaisen opiskelijan oikeutta maksuttomaan koulutukseen Suomessa.
”Opiskelun tulee aina olla yksilölle maksutonta,” tiivistää Martikainen ylioppilaskunnan kannan.