ILMASTONMUUTOS – Sillä aikaa kun valtiot tappelevat päästösopimuksista ja kansalaisia patistetaan säästämään kaikkea mahdollista, joukko tutkijoita suunnittelee aivan erilaista pelastusrengasta ihmiskunnalle. Ilmastonmuokkaus on nykypäivän todeksi muuttunutta scifiä, jolla pyritään viilentämään ilmastoa tai ainakin hillitsemään sen lämpenemistä. Ideoita tähän on monenlaisia, ja ne voidaan jakaa kahteen kategoriaan: auringonvalon poisheijastamiseen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähentämiseen.
Auringonvalon heijastaminen osittain takaisin avaruuteen perustuu siihen, että valon pääsy maanpinnalle ja samalla sen lämpövaikutus estetään. Tämä onnistuu esimerkiksi ilmakehän rikkiyhdisteiden tai pilvien heijastuvuutta lisäämällä. Konkreettisempia keinoja maanpinnan heijastuskyvyn parantamiseksi ovat avaruuteen sijoitettavat peilit tai maa-alueiden peittäminen valkoisella muovilla.
Ilmakehän hiilidioksidin poistamiseen liittyvät tekniikat puolestaan puuttuvat suoraan ilmastonmuutoksen alkuperäiseen syyhyn. Hiilidioksidia sitovat muun muassa laajamittainen puiden istutus ja keinotekoisen kivihiilen eli biohiilen hautaaminen maahan, jolloin biohiileen sidottu hiilidioksidi on varastoituna maan alle eikä näin haittaa ilmastoa. Villeimpinä ajatuksina on esitetty jopa keinopuita, jotka pystyisivät keräämään ilman hiilidioksidia oikeita puita tehokkaammin.
Lennokkaista ideoista huolimatta ilmasto-ongelmaan ei ole löydetty vielä täysin varteenotettavaa keinoa. Pienhiukkasten lisääminen ilmakehässä on tehokasta ja halpaa, mutta siihen sisältyy liian suuria riskejä. Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti-Ilari Partasen mukaan ilmaston toimintaa ei tunneta vielä riittävästi, jotta vaikutukset osattaisiin luotettavasti ennustaa.
”Laajamittainen auringonvalon heijastaminen saattaisi esimerkiksi häiritä monsuunikiertoa, mikä uhkaisi miljardien ihmisten ravinnonsaantia. Yläilmakehään laitettavat rikkihiukkaset taas todennäköisesti tuhoaisivat otsonikerrosta”, Partanen harmittelee.
Hänen mukaansa myös hiilidioksidin sitomiseen perustuvissa keinoissa on ongelmansa, vaikka monia niistä pidetään auringonvalon heijastamiseen perustuvia tekniikoita turvallisempina.
”Ne ovat nykyisellä tekniikalla liian kalliita ratkaistakseen tämän päivän ilmastokriisin. Mikään tunnettu tekniikka ei ainakaan vielä ole sekä turvallinen, tehokas että taloudellisesti järkevä.”
Myös eettiset kysymykset on huomioitava. Keinot saattavat hillitä ilmastonmuutosta tietyillä alueilla, mutta lisätä sitä jollain toisella alueella. Pahimmillaan tämä johtaisi lisääntyneeseen kuivuuteen ja nälänhätään. Laajamittaisten elvytyskeinojen kehittelyllä on lisäksi varjopuolensa.
”Ilmastonmuokkauksen tutkiminen tai kehittäminen saattaa johtaa entistä suurempaan haluttomuuteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja päästövähennykset ovat kuitenkin oleellisin keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”, lisää Partanen.
Ilmastoa on tähän asti sormeiltu hyvin maltillisesti, yksittäisiä esimerkkejä säänmuokkauksesta ovat pilvien poistaminen Pekingin olympialaisten aikana sekä sadepilvien manipulointi tulvien ehkäisemiseksi Indonesiassa. Partasen mukaan nykyään ei ole käynnissä mitään laajamittaista ilmastonmuokkausprojektia. Hän ei myöskään usko minkään valtion toimivan salaa tällä alueella.
”Ilmastonmuokkaaminen laajassa mittakaavassa kyllä huomattaisiin. Nykyisin säätilaa seurataan kattavasti satelliittien ja muiden mittalaitteiden avulla. Jos jokin maa päättäisi viedä suuria määriä pienhiukkasia yläilmakehään tai jotain vastaavaa, se kyllä huomattaisiin.”
Vaikka ilmastonmuokkaus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, lopullista toivoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ei tule laskea sen varaan.
”Parhaimmillaan ilmastonmuokkauksella voitaisiin ostaa hieman aikaa, jos ilmastonmuutoksen seuraukset koetaan kestämättömiksi. Sillä ei kuitenkaan voida korvata tarvittavia mittavia päästövähennyksiä.”
Partasen odotukset kohdistuvat kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
”Ilmastonmuutos aiheuttaa varsin hurjia ongelmia ihmiskunnalle, jos päästöjä ei onnistuta leikkaamaan. Ilmastonmuokkauksella voi olla roolinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksien muuttamisessa joko hyvässä tai pahassa.”
UEF ja ilmastonmuokkaus
UEF julkaisi ensimmäisen suomalaisjulkaisun ilmastonmuokkausoikeuksista
UEF:n ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat julkaisivat äskettäin ensimmäisen suomalaisjulkaisun ilmastonmuokkauksen kansainvälisistä oikeuksista. Syksyllä julkaistaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin viides arviointiraportti, joka käsittelee ilmastonmuokkausta aikaisempaa laajemmin.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti-Ilari Partanen arvelee julkaisun nostavan ilmastonmuokkauksen vahvemmin kansainväliseen keskusteluun.
”Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta ilmastonmuokkauksen sääntelyssä on paljon tulkinnanvaraisuuksia, joita toivottavasti saadaan selvennettyä ennen kuin mikään valtio alkaa edes harkita ilmastonmuokkauksen käynnistämistä.”