Superyhtyeen nimikkoalbumi
Steve Marriottin ja Peter Framptonin luotsaama Humble Pie aloitti 70-luvun vaihtamalla levy-yhtiötä ja siirtymällä Immediatelta A&M:lle. Yhtyeen nimeä kantava vuoden 1970 pitkäsoitto Humble Pie on eräs sen parhaista studioalbumeista erinomaisen debyytin As Safe as Yesterday Is ja Glenn Clempsonin kauden parhaan pitkäsoiton Smokin’ ohella. Avausraita Live with Me edustaa urkunojailun sävyttämää sielukasta bluesrockia ja Marriott tulkitsee vakuuttavasti tapansa mukaan. Only a Roach on akustisvoittoinen, mainiosti svengaava esitys. Kappaleesta vastaava rumpali Jerry Shirley esittäytyy harvinaislaatuisesti myös vokalistina. Ärhäkän boogierockin pariin siirrytään erinomaista kitarasoolotyöskentelyä esittelevän One-eyed Snake-Rhumba-raidan myötä. Juuri kyseisestä tyylisuunnasta oli muutamaa vuotta myöhemmin muodostuva Humble Pien suoranainen tavaramerkki. Earth and Water Song on Framptonin kaunis, akustisesti starttaava ja tyylitajuisesti kasvava tunnelmapala.
I’m Ready on juuri se bluesstandardi, joka keikkakontekstissa venyi maratonmittoihin, mutta edustanee studioversiona omaan, varsin laadukkaaseen tuotantoon verrattuna hienoista täytemateriaalia. Theme from Skint (See You Later Liquidator) siirtyy jälleen onnistuneesti seesteisempiin tunnelmiin tyylikkään kitaroinnin kuorruttamana ja tällä kertaa Marriottin vokalisoimana. Red Hot Mama Red Hot palaa revittelevään boogierockkonseptiin jopa huuliharppusoolon sisältäen ja Sucking in the Sweet Wine on Greg Ridleyn käsialaa ja otsikkonsa huomioiden yllättävänkin sävykäs raita. Humble Pien kolmannella albumilla seesteisemmät kappaleet ja silkka boogiepaahto muodostavat toisiaan tyylitajuisesti täydentävän kokonaisuuden. Klassikkotasolle albumin kappaleista yltävät vähintään Live with Me, One-Eyed Snake-Rhumba sekä Earth and Water Song. Nimikkoalbumia seuranneella Rock Onilla oli niin ikään huippuhetkensä ja Peter Framptonin aikakausi Humble Piessa päättyi kaikkien aikojen tiukimpiin konserttitaltiointeihin lukeutuvan tupla-albumin Performance: Rockin’ the Fillmore julkaisuun.
Greg Ridley 23. lokakuuta 1947–19. marraskuuta 2003.