Kari Hotakaisen tuore kirja Kimi Räikkösestä valaisee uudella tavalla Jäämiehenä tunnetun henkilön persoonaa ja ajatuksia. Vastakkainasettelu todellisuuden ja julkisuuskuvan välillä ei voisi olla juuri rajumpi. Formula 1 -kuljettaja Kimi Räikkösestä kirjoitettu kirja on herättänyt valtavan mielenkiinnon sekä Suomessa että muualla maailmassa, onhan päähenkilö luultavasti Suomen kansainvälisesti suosituin urheilija. Nopeita haastatteluja ja juorulehtien palstoja syvällisempää tietoa ei Räikkösen oikeasta elämästä ole ollut juuri saatavilla. Kirjalle oli todellinen tarve.
Kari Hotakainen on yksi kotimaan tunnetuimmista kirjailijoista. Lähtökohtaisesti yhdistelmä oli kiinnostava, mutta myös epäilyksiä herättävä: kuinka moottoriurheilusta täysin tietämätön ihminen pystyisi uskottavasti taltioimaan työkseen kovaa ajavan ihmisen elämäntarinan.
Hotakainen ei onneksi yrittänytkään esittää mitään muuta kuin on eli täysi noviisi, mitä tulee F1-maailmaan. Lisäksi Hotakainen onnistui kirjoittamaan aidosti erilaisen tarinan kuin mitä urheilijoista nyt yleisesti ottaen kirjoitetaan: edetään kronologisesti kertoen ensin lapsuus, sitten nuoruus ja lopuksi aikuisuus usein pääasiassa yhdestä näkökulmasta. Käydään läpi onnistumiset ja ne vähemmän kirkkaat kaudet silloin, kun ne tulevat kohdalle.
Kimi Räikkösestä tehtyä teosta ei voi syyttää tylsästä rakenteesta. Kirja rakentui pääasiassa Hotakaisen ja Räikkösen haastatteluiden ympärille, joiden yhteydessä sessioiden tilanne käytiin huolella läpi: millainen Kimi oli kotona, milloin Robin säntäsi leikkimään vieden Kimin mukanaan, ja milloin Kimi leikki ja puhui samaan aikaan. Kontekstin kuvaileminen oli kieltämättä suloista, mutta toiko se lopulta sisällöllistä lisäarvoa? Kuitenkin se välitti Räikkösestä luonnollisen kuvan perheensä keskellä.
Teosta lukiessa kävi selväksi, miten koko perhe oli autourheiluun koukussa ja kuinka haastavaa nousu F1:een oikeastaan oli. Taloudelliset uhraukset olivat kovat ja ilman oikeita ihmisiä, jotka näkivät Kimi Räikkösen lahjakkuuden, ei hommasta olisi tullut mitään. Oikeita ihmisiä tässä suhteessa olivat esimerkiksi kartingissa vaikuttanut Peter de Bruijn sekä Robertsonit, isä ja poika David ja Steve, joista jälkimmäinen on Räikkösen managerina vieläkin.
Toinen tärkeä esille noussut yksityiskohta oli se, miten korkealle Räikkönen arvostaa perhettään. Kirjan parasta antia onkin erilaiset syvällisemmät tarinat, joita päähenkilön julkisuuskuvasta ei, paria viime vuotta lukuunottamatta, ole huomannut edes viitteellisesti. Lisäksi Hotakaisen käyttämä kieli on poikkeuksellisen rikasta ja erilaista, joten kirjoittajan tausta puskee tässä mielessä hyvin esiin.
Kuitenkin teoksen suurimpana heikkoutena on valitettavasti Hotakaisen tietämättömyys autourheilusta. Enkä tarkoita yksityiskohtia vaan niitä valintoja, mitä hän on tehnyt teosta kirjoittaessa. Miksi Kimi Räikkösen F1-urasta ei ole kerrottu enempää? Missä ovat tarkemmat kuvaukset McLaren-vuosista, Ferrarin aikaisesta meiningistä ja millainen Räikkösen Nascar-kokeilu oikein oli? Näihin Kimi Räikkösen uraa koskeviin kiinnostaviin kysymyksiin kirja ei anna tarkempia vastauksia, mikä on pahin pettymys.
Teos on tyylillisesti hyvä ja jonkinlaiseksi elämäkerraksi ainutlaatuinen, mutta se kärsii päähahmonsa uran sisäisten ja kiinnostavien tietojen puutteesta.
Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen.
Siltala. 269 s.