Historiaa ja Suomi-oppia turvapaikanhakijoille

Teksti ja kuvat: Pasi Huttunen
Historianopiskelijat Pyry Saloranta (oik.), Heidi Turunen ja Susanna Koivistoinen sekä jo valmistunut Tomi Parkkonen kuvailevat turvapaikanhakijoille järjestettyä kurssia kannanotoksi sen puolesta, että jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan yhteiskunnan hyväksi.

Joukko historian opiskelijoita halusi tehdä jotain vastaanottokeskuksissa odottavien turvapaikanhakijoiden hyväksi. Ratkaisuksi muodostui 21 historianopiskelijan suunnittelema ja pitämä historian ja yhteiskuntaopin luentosarja. Yliopistolaissa yliopiston tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämän konkreettisemmin sitä tuskin voi tehdä.
”Opettamassa on opiskelijoita on melkein kaikilta vuosikursseilta ja yksi jo valmistunut. Kieleksi muotoutui selkokielinen suomi ja paikalla on tulkki”, Pyry Saloranta sanoo.
”On hieno homma jos siinä jotain suomenkieltäkin tarttuisi.”

Yhtenä ongelmana luentosarjan pitämisessä on se, että etenkin moni vastaanottokeskuksen irakilaisista saa luultavasti kielteisen turvapaikkapäätöksen. Etukäteen olikin mahdoton arvioida, kuinka moni luennoille osallistuu ja millaisella motivaatiolla.
”Mutta ajattelimme, että eihän mikään oppi hukkaan mene”, Heidi Turunen kuittaa huolet.
”Aiheet ovat valikoituneet Suomen historian käännekohdista ja asiat pyritään tuomaan mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi. Mihinkään nippelitietoon ei voida mennä”, Turunen jatkaa.

Uljaan mennessä painoon luennoista oli pidetty puolet ja kahdella ensimmäisellä luennolla osallistujamäärä vaihteli paristakymmenestä alle kymmeneen. Vastaanottokeskuksessa toimiminen on oppimiskokemus myös tuleville opettajille, sillä paljon säätämistä ja lennosta soveltamista on tarvittu. Esimerkiksi viikonlopulle suunnitellut luennot jouduttiin siirtämään arkipäivään ja yhdellä luennolla jouduttiin äkkiä tulkista huolimatta vaihtamaan kieli suomesta englanniksi. Kävi ilmi, että paikalla oli kuulijoita, joiden kanssa tulkilla ei ollut yhteistä kieltä.
”Tunnit on suunniteltu etukäteen, mutta tilanteen mukaan joudutaan soveltamaan. Palautteen perusteella luentomme on koettu hyödyllisiksi. Kysymyksiä on tullut aika vähän, mutta esimerkiksi eräs irakilainen oli hyvin kiinnostunut Suomen sodista ja yhteistyöstä Saksan kanssa. Käsittääkseni hän sai myös selvyyttä mieltään askarruttaneisiin asioihin”, Saloranta sanoo.

Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaoppia käsittelevät osat olivat vielä edessä. Etenkin niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat aikanaan myönteisen turvapaikkapäätöksen, oli kenties tärkein vielä tulossa.