Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan seuraavan hallituksen muodostavat näillä näkymin Oikeat, Keskeiset, Kuopion Ainejärjestöliitto, KuoLO, Fortis ja Puolueettomat. Hallituksen puheenjohtajuuden on saamassa Oikeiden Mikko Puhakka, joten puheenjohtajan palli siirtynee Savonlinnaan. Oikeille ja Keskeisille on kummallekin tulossa kaksi paikkaa ja muille yksi kullekin.
Keskeisille luvatun edustajiston puheenjohtajan paikan saanee Henriikka Puolitaival, hänkin Savonlinnasta. Edustajiston varapuheenjohtajuudet ilmeisesti jaetaan sekä Joensuuhun että Kuopioon. Näyttää mahdolliselta, että myös Puolueettomien hallituspaikka menee savonlinnalaiselle, joten pienin kampuksista saattaa saada suuren painon luottamushenkilöstössä. Joensuun kampukselta eniten ääniä kerännyt Puolueettomien Jussi Herranen on opintojensa loppusuoralla, joten hänellä tuskin on hinkua hallituspaikalle.
”Savonlinnan painottaminen on tietoinen ratkaisu. ISYY viestittää, että Savonlinnan kampus on tärkeä osa ylioppilaskuntaa ja yliopistoa”, toteaa hallitusneuvottelija Teemu Myllärinen.
Kuopion kampuspuheenjohtajuus menee ilmeisesti Kuopion ainejärjestöliitolle ja Joensuun kampuspuheenjohtajuus Keskeisille.
Hallitusneuvottelujen päätyttyä tostaina kaikuivat Carelian aulassa katkeransävyiset ”Vaalivoittaja tiputettiin hallituksesta” -tokaisut. Punavihreät ryhmät jäivät oppositioon, koska ei saatu muodostetuksi sellaista hallitusta, jossa kaikki punavihreät ryhmät olisivat olleet mukana. Vihreille olisi ilmeisesti riittänyt sekin, että joko IViVa tai Demariopiskelijat olisivat olleet heidän kanssaan hallituksessa, mutta loppujen lopuksi kaikki kolme ryhmää jäivät ulos hallituskokoonpanosta.
Myllärisen mukaan Keskeisille ehdotettiin luopumista toisesta hallituspaikastaan vasemmiston hyväksi, mutta tämä ei heille sopinut. Keskeiset puolestaan toivat pöydälle ehdotuksen, jossa kaikki ryhmät olisivat saaneet yhden paikan, paitsi Puolueettomat, joille olisi annettu edustajiston puheenjohtajuus. Kaksi paikkaa haluaville Oikeille tämä ei käynyt. Punavihreiden suunnalta viestitetään, että Myllärinen halusi neuvotella itsensä mukaan hallitukseen, koska hallituksen toinen Oikeiden paikka menee Puhakalle, joka ei ole kokoomuslainen.
”Se, että hallitustyrkyt olivat itse neuvottelemassa keräsi kritiikkiä, mutta toisaalta he olivat myös tehneet eniten vaalityötä ja tuntevat tilanteen hyvin. Minulle Oikeat antoivat neuvottelumandaatin, koska tiedettiin, että neuvotteluista tulisi hyvin Joensuu-painotteiset”, perustelee Myllärinen.
Toisaalta myös punavihreät nostavat hattua Myllärisen peräänantamattomuudelle neuvottelijana. Etenkin kompromissin sorvaaminen Keskeisten kanssa on melkoinen saavutus sen jälkeen, kun neuvotteluyhteydet kerran jo katkesivat.
Vaalitulokseen suhteutettuna hallituksesta tulee vähintäänkin kummallinen. Sen lisäksi, että punavihreät jäävät oppositioon vaalimenestyksestään huolimatta, vei Joensuu potin paikkamääräisesti. Silti on mahdollista, että hallitus muodostetaan kahdesta savonlinnalaisesta, kolmesta kuopiolaisesta ja kolmesta joensuulaisesta. Jossakin vaiheessa neuvotteluja huhuttiin hallituspohjasta, jossa Joensuun kampukselle olisi tullut viisi paikkaa. Se olisi ollut vaalitulosta läheltä liippaava, mutta ylioppilaskunnan toimintakyvyn kannalta vaikea malli. Puolitaival ja Puhakka sentään keräsivät vaalien suurimman ja toiseksi suurimman äänipotin.
Tasa-arvolaki kummittelee vielä hallituksen muodostamisen taustalla. Voi olla, että lain vaatimaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ei hallitukseen saada. Toisaalta asiasta ei ole olemassa ennakkotapausta, eivätkä ISYY:n säännöt edellytä tasa-arvon täydellistä toteutumista.
Demariopiskelijoiden Myllärinen kertoo vaatineen tasa-arvoa toteutuvaksi jopa kampustasolla, mikä olisi ollut käytännössä lähes mahdotonta. Itsellään Myllärisellä on huonoja kokemuksia tasa-arvolain mukaisesta hallituksen muodostamisesta, sillä edellisestä hallituksesta hän tippui sen vuoksi pois.