Vastakohtien sinetöimä klassikkoalbumi
Vuoden 1970 heinäkuussa ilmestyneestä pitkäsoitosta Fire and Water muodostui Freen suurin menestys. Vaikka kyseessä onkin kiistämättä varsin laadukas albumi, ei hittisingle Allright Nown pitkän version sisältyminen pitkäsoitolle voinut olla vaikuttamatta asiaan.
Seitsemän kappaleen kokonaisuus on monipuolinen, eikä mukana ole yhtään selkeää täyteraitaa. Nimikappale Fire and Water on Freen keskeisimpiin klassikoihin lukeutuva verevä bluesrock, upeiden riffien, Paul Rodgersin tunteikkaan tulkinnan ja Paul Kossoffin revittelevän soolotyöskentelyn kruunaama helmi. Oh I Wept kuuluu yhtyeen slovarituotannon unohdettuihin helmiin. Erinomaisen koskettavaa tarinaa täydentää jälleen Kossoffin tunnetta tihkuva soolo. Remember on letkeä svenginumero, mutta ykköspuolen päättävä Heavy Load kamppailee Be My Friendin ja muutaman muun harvan ja valitun kappaleen kanssa Freen kaikkein upeimman balladin tittelistä. Andy Fraserin piano ja Kossoffin tällä kertaa varsin levollinen kitarointi hipovat täydellisyyttä.
Kakkospuolen avaava Mr Big on yhtyeen raskaamman tuotannon merkkipaaluja, jossa Andy Fraser bassoineen pääsee ääneen aina sooloa myöten. Don’t Say You Love on sekin tunteikas ja tasokas slovari ja albumin päättää mahtavasti rullaava, Amerikassa neljänneksi ja kotona Britanniassa aina toiseksi noussut Allright Now koko komeudessaan.
Freen tuotannosta löytyy toki selkeästi laadukkaampia biisejä, mutta Allright Now on toiminut inspiraation lähteenä useille muille rockkappaleille aina Kissin Hotter than Hellistä alkaen. Fire and Water ei välttämättä Freen paras levy, mutta kyse on eräästä keskeisimmästä vuonna 1970 julkaistusta brittiläisestä kitararockalbumista.
Kyseiseen vuoteen sijoittui myös Freen uran lakipiste legendaarisine Isle of Wight-esiintymisineen. Eläköön bluesrock!
Freen Fire and Water on saatavilla uusintapainosvinyylinä