Anna tapaa elämänsä miehen, Johanneksen, ystävien juhlissa ja unelmien prinssi vie jalat alta. He menevät naimisiin ja heille syntyy kaksi lasta. Mutta perhe-elämän vakiinnuttua uomiinsa alkaa se saada vähitellen yhä kieroutuneempia piirteitä.
Johanneksen sairaalloinen mustasukkaisuus, psykoottiset raivonpuuskat ja täydellinen terrorisointi saavat Annan lopulta nappaamaan lapset kainaloonsa ja lähtemään pakoon. Mutta Johannes ei anna periksi: ”Saatanan huora, olet minun!”
Kauniiden eleiden ja liennytysten jälkeen Anna palaa yhä uudelleen takaisin ja sama sairas helvetti saa jatkua kerrasta toiseen. Rutiiniomainen pakeneminen sekä Johanneksen jatkuva väijyminen ja raivopäinen uhkailu raastavat Annan hulluuden partaalle. Kuinka voi ihminen tästä selvitä?
Se on mahdollista.
Teatteri Väkivahvan näytelmä Ikuisesti minun on intensiivinen, kahden näyttelijän voimin toteutettu esitys, jonka erityisenä tarkoituksena on johdattaa katsoja pohtimaan perheväkivallan olemusta sekä erityisesti toiseen osapuoleen kohdistuvaa vainoa ja uhkailua parisuhdeongelmien seurauksena. Näytelmä on toteutettu Viola- väkivallasta vapaaksi RY: n VARJO-hankkeena.
Näytelmän on ohjannut Teatteri Väkivahvan ohjaaja Tiina Markkanen. Tarinan henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta tapahtumat pohjautuvat todellisiin tapahtumiin erään Viola Ry:n asiakkaan elämässä. Markkanen haastatteli kyseistä henkilöä yhdessä naispääosan esittäjän Sanna Kärkkäisen kanssa.
Näytelmää esitetään ympäri Suomea ja se on tilattavissa seminaareihin, koulutustilaisuuksin ja yleisönäytöksiin. Näytöksen jälkeen on mahdollista pitää keskustelutilaisuus yleisön kanssa.
Joensuun Pakkahuoneella pidetyn kutsuvierasnäytöksen yleisö koostuikin paitsi tiedotusvälineiden edustajista myös sosiaali-ja terveysalan ammattilaisista sekä ammattikorkeakoulun ja yliopiston henkilökunnasta.
Näytelmää seuranneessa yleisökeskustelussa nousi esiin monia näkökulmia ja toteamuksia. Moni yleisön jäsen oli ensinnäkin kokenut tai havainnut välinpitämättömyyttä uhkaavissa tilanteissa. Sivulliset eivät puutu väkivaltatilanteisiin ja viranomaisten apu voi olla vähäistä tai heikosti saatavilla.
Miksi pois lähteminen sietämättömästä tilanteesta voi olla niin vaikeaa?
”Moni pelkää tulevansa hylätyksi. Taustalla voi esimerkiksi olla se, ettei ihminen ole saanut lapsena tarpeeksi huomiota”, toteaa teatterin kanssa yhteistyössä toimiva perheterapeutti Tuula Tiainen keskustelun lomassa.
Vainoaminen on ollut rikoslain alainen rangaistava teko vuoden alusta alkaen.