Elämää lihansyöjien maassa

Lihan kulutuksen vähentäminen ja kasvissyönti ovat näkyneet viime aikoina paljon otsikoissa. Moni miettii jättävänsä lihan kokonaan pois ruokavaliostaan tai vähentävänsä sen syömistä. Mutta onko lihan jättäminen pois ruokavaliosta hankalaa? Lihansyöjien maa -kirjan toisen kirjoittajan Taru Anttosen mielestä ei.
”Se on helpompaa kuin ehkä luullaan. Sellainen ajatus on tosiaan olemassa, että lihansyönnin lopettaminen on kamalan vaikeaa. Nykyään on hirveän paljon reseptejä ja tietoa saatavilla, eikä se lopulta olekaan niin vaikea juttu”, Anttonen kertoo.
Radikaali muutos kertaheitolla ei välttämättä ole paras keino.
”Jos kerralla lopettaminen tuntuu liian suurelta, voi lihansyöntiä vähentää vähän kerrallaan – lihan voi korvata jollakin kasvisruualla ja pikkuhiljaa oppia lisää reseptejä ja kasviproteiineja”, Anttonen vinkkaa.
Taru Anttosen ja Jukka Vornasen Lihansyöjien maa -tietokirjan kannen alalaidassa lukee teksti, johon kirja lupaa antaa vastauksen: ”Miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava”. Miksi sen sitten on?
”Lihansyönnin vähentämisellä on monta puolta: niin ympäristöllinen, eettinen kuin ravitsemuksellinen. Ennen on ajateltu, että lihaa pitää syödä, ja että sen ainut terveysongelma on siinä oleva kova rasva. Viime vuosina on tullut kuitenkin paljon tutkimustietoa siitä, että punainen liha itsessään ja etenkin lihajalosteet kasvattavat syöpäriskiä ja esimerkiksi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen”, Anttonen vastaa.
Anttonen ymmärtää sen, etteivät kaikki tule luopumaan lihasta, eikä se ole hänen tavoitteensa. Monet voisivat kuitenkin vähentää lihankäyttöä – jos lihaa syötäisiin merkittävästi vähemmän, ruokavalion ilmastopäästöt olisivat pienemmät ja eläimillä voisi olla korkeammat hyvinvointistandardit.
”Nykyinen lihan hinta on aivan liian halpa – siinä eivät näy kaikki lihan haitat. Lihantuotantoa tuetaan raskaasti. Jos liha olisi kalliimpaa, sitä kulutettaisiin vähemmän.”
Anttonen on kasvissyönnin puolestapuhuja – hän on perehtynyt aiheeseen nyt niin kirjassaan kuin aiemmin myös gradussaan. Jälkimmäinen käsittelee kuluttajien asenteita eläintuotantoa kohtaan. Anttonen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta vuonna 2010. Hän on ollut myös aktiivinen ylioppilaskuntatoimija.
Nykyään Anttonen työskentelee Naisasialiitto Unionissa vt. pääsihteerinä, ja on toimivapaalla Opintokeskus Visiosta. Lihansyöjien maa -kirja syntyi Into Kustannuksen ja opintokeskusta ylläpitävän Vihreän Sivistysliiton yhteistyön siivittämänä.
Miten Lihansyöjien maan sanoman voisi tiivistää?
”Suomalaiset syövät liikaa lihaa. Se ei ole hyväksi kansanterveyden, ympäristön kantokyvyn eikä eläinten hyvinvoinninkaan kannalta. Lihansyönti ei ole ravitsemuksellisesti välttämätöntä, ja on olemassa paljon vaihtoehtoja sille, miten lihankäyttöä voisi vähentää – sen vähentäminen on nyt helpompaa kuin koskaan. Lihankulutuksen haitat ovat tällä hetkellä sen hyötyjä suuremmat. ”
Anttosen juuret ovat Etelä-Savossa, Kerimäellä, jossa hän on viettänyt lapsuutensa maitotilalla. Anttosen kiinnostus aihealueeseen kumpuaa osin juuri lapsuudesta eli siitä, kuinka lapsena on saanut nähdä läheltä maitotilan elämää, ja kuinka myöhemmin aikuisena on alkanut ajatella asioita kriittisemmin ja ottaa niistä selvää.