”Minusta ei tullut Uljaan suurin fani”, totesi entinen Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Markus Kytölä ISYY:n edustajiston kokouksessa vuonna 2013. Sitten tuli yllättävä ja retorisesti upea mutta. Hän oli juuri kerrannut tapahtumaketjun, jossa Uljaan julkaisema uutinen johti hänen ja kuopiolaisen kollegansa eroon ylioppilaskuntien hallitusten johdosta. Sitten hän jatkoi toteamalla, että Uljaalla on tärkeä rooli sivistyksen ja demokratian vahvistajana kampuksilla ja kampuskaupungeissa. Kytölän puheenvuoro vaikutti merkittävästi siihen, että silloisen Marjo Turusen johtaman ISYY:n hallituksen esitys Uljaan lakkauttamisesta kaikeksi onneksi kaatui murskalukemin.
Sivumennen lisättäköön, että ei mennyt erityisen pitkään kun se Kytölän kuopiolainen kollega, ex-puheenjohtaja Veli-Matti Lammentausta ryhtyi kirjoittamaan juttuja Uljaaseen.
Hiukan samankaltaisesta ilmiöstä kerrottiin edellisessä Uljaassa (3/2017), jossa siteerataan Yhdysvaltain entistä presidenttiä George W. Bushia kuinka vapaa lehdistö on elintärkeä asia demokratian kannalta. ”Median on vaadittava minun kaltaisiani ihmisiä tilille, sillä valta addiktoi sekä korruptoi”, hän sanoi.
Ja harva presidentti missään on saanut niin paljon ja niin kovaa kritiikkiä lehdistöltä kuin GWB.
Sivistyksen tärkeys ja lehdistön rooli sen ylläpitämisessä on vaikea pitää mielessä arkisen hallinnoinnin ja politikoinnin tuoksinassa. On tavallaan ymmärrettävää, että istuvien hallitusten ja edustajien on kaikessa kiireessä ja paineessa vaikea hahmottaa sitä. Sitten kun ruuhkaisimmat hommat ovat takana ja on vähän aikaa tarkastella oppimaansa, näyttäytyy se monille äkkiä sitäkin kirkkaampana.
Uljas ei tietenkään tyydy vain säilymiseen. ”Elossa oleminen ei riitä”, kuten Uljaan pitkän linjan avustajasta vt. päätoimittajan saappaisiin hypännyt Jussi Turunen ensimmäisessä pääkirjoituksessaan totesi. Kehitystä, säätämistä, hinkkaamista ja journalistisen paletin laajentamista tehdään koko ajan ja samalla tavalla kuin koko Uljaan historian ajan: kunnianhimoisemmin kuin resurssit antaisivat myöten. Pahoin pelkään, että tästä taudista taitaa Turunenkin kärsiä, joten meininki tuskin muuttuu sen suhteen.
Minä lopettelen kahdeksan vuoden mittaista sarkaani täällä hyvillä mielin ja suunnattoman ylpeänä siitä, millaisen lehden olemme tästä saaneet rakennettua. Ylioppilaslehtien ajatellaan tätä nykyä olevan kriisissä, mutta mihinkään todennettavaan faktaan se ei perustu. On ollut oikeasti häkellyttävää ja koskettavaa nähdä se sitoutuminen ja into, jolla avustajat ovat Uljasta tehneet. Juttujemme vaikuttavuutta tuskin kukaan kiistää.
Tai no eihän tämä lähtö silkkaa ruusuilla tanssimista ole, sillä pilasitte suunnitelmani. Jos olisin päässyt lähtemään täysin tulehtuneissa tunnelmissa, niin olisin saanut tähän otsikoksi upean lainauksen Eric Cartmanilta: ”Screw you guys, I’m going home!”. Nyt ette antaneet syytä lähteä ovet paukkuen. Toiseksi: koko Uljaan historian ajan suunniteltu Porno-Uljas on edelleen tekemättä. Pahoittelen! Jätän vastuun siitä seuraaville tulenkantajille.
Siirryn Uljaan tekijästä sen lukijaksi. Uskon, että lehti pitää minut informoituna ja viihdytettynä. Nyt lopetan ennen kuin minusta karkaa paperille joku vääjäämättömän sinnikäs Snellman-sitaatti. Eläköön Uljas.
Kirjoittaja toimi Uljaan Joensuun kampustoimittajana 1.1.2009–31.1.2017 ja Uljaan vt. päätoimittajana 1.2.2017–31.3.2017