”Ei siellä oppitunnilla ole oikeutta kuvata”

Opettajien kuvaaminen oppitunneilla on herättänyt muutaman viime vuoden aikana paljon keskustelua. Mahdollisesti tunnetuin tapaus sattui vuonna 2016 Lahdessa, Kärpäsen koulussa. Opettajan härnäämisestä aiheutunut tunteenpurkaus levisi tuolloin nopeasti sosiaalisen median kautta ympäri Suomea. Uusimmat sovellukset mahdollistavat suoran videokuvan jakamisen nopeasti. Esimerkiksi Periscopen, Snapchatin ja Instagramin välityksellä videon ottaminen ja jakaminen on vain muutaman painalluksen päässä. 

Äskettäin valmistunut yläkoulun aineenopettaja Anna (nimi muutettu) toteaa, ettei oppitunneilla saa hänen mielestään vapaasti kuvata. 

”Ehdottomasti ei. Paitsi, jos kuvaaminen liittyy opetukseen ja siihen on asianomaisen lupa”, hän kommentoi. 

Toinen vastavalmistunut aineenopettaja Siiri (nimi muutettu) on samoilla linjoilla. 

”Ei siellä oppitunnilla ole oikeutta kuvata”, Siiri toteaa. 

Lain mukaan kuvaaminen oppitunnilla ei kuitenkaan ole rikos. Perusopetus on julkista ja sen vuoksi myös opetuksen kuvaaminen on lain nojalla sallittua. Kuopiolaisen Minna Canthin koulun rehtori Marianne Liimatainen toteaa peruskoulun olevan avoin paikka. 

”Huoltajat ovat aina tervetulleita. Monet ovatkin vierailleet esimerkiksi avoimien ovien päivänä”, hän toteaa. Liimatainen korostaa, ettei oppituntien kuvaaminen ole tästä syystä tarpeellista edes huoltajien osoittaman kiinnostuksen vuoksi. 

”Huoltajat voivat aina olla yhteydessä minuun, mikäli ovat kiinnostuneita jonkin oppitunnin järjestelyistä”, hän selvittää. 

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n ohjeistuksen (2016) mukaan oppitunneilla kuvaamiseen pitäisi aina kysyä opettajan lupa. Myös tallenteen julkaisusta tulee sopia erikseen. Pahimmassa tapauksessa oppitunneilla kuvaaminen heikentää oppimisympäristön avoimuutta. Oppilaat voivat alkaa jännittää kuvatuksi tulemista, mikä vaikuttaa oppitunnin vuorovaikutukseen sekä ilmapiiriin. Liimatainen toteaakin, että oppilaiden kuvaamiseen pitää aina kysyä lupa. 

”Aikuisenkin kuvaamiseen on lähtökohtaisesti kohteliasta kysyä lupa ja sen pitäisi liittyä johonkin asiaan eikä tapahtua vain kiusaamismielessä”, Liimatainen jatkaa. 

Siiri toteaa, että kuvatuksi tulemisella voi olla negatiivisia vaikutuksia myös opettajalle itselleen. 

”Kerran sattui sellainen tilanne, että oppilas meni halaamaan opettajaa ja se oli kuvattu. Jos tätä videota olisi jotenkin editoitu, niin se olisi saatu hyvin nopeasti näyttämään esimerkiksi lähentely-yritykseltä”, Siiri pohtii. 

Joensuun normaalikoulun rehtori Jyrki Korkki painottaa myös kuvaamisluvan kysymistä opettajilta. 

”Tieto- ja viestintäteknologia on meillä normaali osa opiskelua. Kuvata saa, jos opettaja kokee sen opetuksen kannalta tarpeelliseksi ja antaa luvan”, Korkki toteaa. 

Luvaton kuvaaminen tunnilla voi myös häiritä muiden oppilaiden työrauhaa. Julinin ja Rummun (2018) mukaan puolet alakoululuokkien opettajista koki älylaitteiden aiheuttavan erittäin vähän häiriö- ja ongelmatilanteita. Yläkouluopettajista puolestaan noin puolet koki, että älylaitteet häiritsevät jonkin verran. Joensuun normaalikoulun järjestyssääntöihin on laadittu erillisiä älylaitteiden käyttöä koskevia kohtia, jotka astuvat voimaan joulukuussa. 

”Kuvaaminen tai muukaan älylaitteiden käyttö ei missään tapauksessa saa häiritä oppituntia tai työrauhaa”, Korkki painottaa. 

Liimataisen mukaan mobiililaitteiden tulee palvella oppimisprosessia. Minna Canthin koulussa monella opettajalla onkin käytössä ”kännykkäparkki”, eli kännykät kerätään oppilailta pois tunnin aluksi opettajan työpöydällä sijaitsevaan laatikkoon. Mikäli puhelimien käyttö on oppitunnin kannalta perusteltua, ne otetaan hetkellisesti käyttöön. 

Korkki ei ole huomannut Joensuun normaalikoulussa laajaa ongelmaa kuvaamiseen liittyen. Myöskään Liimatainen ei ole huomannut johtamassaan koulussa ongelmia asian suhteen, mutta on kuitenkin kuullut ilmiöstä. Liimatainen itse uskoo ennaltaehkäisyyn niin kuvaamisen kuin muidenkin kiusaamismuotojen tapauksissa. 

”Kaikkein tärkeintä on se, että kiusaamisesta puhutaan. Koulun tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen paikka niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lainsäädäntö edellyttää, ettei koulussa loukata kenenkään koskemattomuutta tai yksityiselämää.” 

Liimatainen kertoo, että oppilaille on tärkeää opettaa mobiililaitteiden soveliasta käyttöä.

”On hyvä kertoa, mikä on sallittua ja mikä ei. Muuten oppilaat voivat olla myöhemmin hukassa yrittäessään opetella asioita itse.” 

Myös Korkki toteaa, että oppilaille on tärkeää opettaa sosiaalisen median etikettiä oppitunneilla. 

”Koulussa tulisi ohjata sopivaan ja toisia kunnioittavaan käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. On tärkeää, että nettiä osataan käyttää turvallisesti ja esimerkiksi videoita kuvattaessa tai julkaistaessa noudatetaan hyviä tapoja.”

Annan mukaan opettajankoulutus voisi tarjota enemmän käytännön tilanteiden ratkaisemiseen liittyviä vinkkejä. 

”Yliopistolla käydyt asiat jäävät kuitenkin melko pintapuolisiksi. Olisi kiva saada enemmän tietoa siitä, miten tuollaisissa hankalissa ja ehkä yllättävissäkin tilanteissa tulisi toimia”, hän toteaa. 

Siiri on asiasta samaa mieltä. 

”Aika paljon on joutunut selvittämään itse asioita lainsäädäntöön ja opettajan oikeuksiin liittyen”, hän kuvaa. 

Myös Korkki esittää, että opettajankoulutuksella olisi varmasti parantamisen varaa ratkaisukeinojen ja -mallien tarjoamisessa. 

”Toki meillä normaalikoulussa on myös osaavat ohjaavat opettajat, jotka voivat tukea opiskelijoita työhön liittyvien haasteiden kanssa.”

Liimatainenkin toivoo, että opettajankoulutus olisi päivittynyt hänen opiskeluajoiltaan vastaamaan nykymaailman haasteisiin. 

”Harjoittelukoulut ovat ihania ympäristöjä, ja niistä löytyy alan uusin tieto sekä uudenaikaisimmat laitteet. Silti toivoisin, että opettajaopiskelijat pääsisivät levittäytymään myös muihin kouluihin näkemään opettajan todellista arkea.”

Pinja Hiltunen, Tiia Korkiakoski, Mia Körkkö, Jenni Nummila, teksti & Mira Asikainen, kuvitus