ISYY:n hallituksen työskentelyssä on muhinut vuosikausia ongelma, joka rajoittaa hallitusten toimintakykyä. Ehdotamme allekirjoittaneina, että ISYY:n sääntöä pykälä 22 muutetaan ehdotetulla tavalla, jotta hallituksen toimintakyky lisääntyy, sekä hallituksen toiminnan kehitysvarmuus paranee. Kirjoituksen pyrkimyksenä on yhtäältä tiedostaa ongelmakohdat, sekä huomioida miten ongelmia voidaan korjata hallituksen kokoonpanosta tai vuodesta riippumatta.
Hallituksesta toiseen ongelmana on ollut, että joskus ISYY:n hallituksessa työskentelee ihmisiä, jotka eivät käy kovin monessa kokouksessa tai hoida itse työtehtäviään. Syyt ovat hyvin yksilöllisiä, eikä monesti kyse ole maleksimisesta, vaan aikatauluista, kiireestä, matkoista ja inhimillisten olosuhteiden pakosta. Silti seuraukset ovat syistä huolimatta samat, osalla projektit viivästyvät tai hallituksen jäseniä joudutaan tuuraamaan. Sijaistamisessa taas on se ongelma, että tehtävän palkkiot eivät mene sille, joka tuurausta tekee, vaan tuurattavalle. Tässä olisi myös arvovalinnan paikka korvata työn tehneelle, eikä tuurattavalle.
Suurempi ongelma on, että tuurauksen seurauksena muiden hallituslaisten työtaakka lisääntyy. Tästä aiheutuu väistämättä tilanteita, jossa ylityöllistetyt hallituksen jäsenet eivät kerkeä hoitamaan omia hommiaan optimaalisesti. Tämä tarkoittaa eri kehitysasioiden myöhästymistä, projektien leikkaamista kokonaan pois, suunnitelmien viivästymistä tai peruuntumista. Kun sääntömääräisesti mietitään tätä kymmenien vuosien ajalta, vaikutuksena voi olla jo kansallisella tasolla merkittävä työvaje opiskelijoiden edunvalvonnan suhteen. ISYY:n hallituksen toiminnoissa on kyse opiskelijoiden edunvalvonnasta. Hallituksen jäsenet tarvitsevat aikaa omien aihealueiden kehittämiselle, suunnittelulle, sekä parhaimmillaan kansallisen tason opiskelija-asioiden vaikuttamiselle. Hallituksen pitäminen täydessä työvahvuudessa on siksi erittäin tärkeä asia.
Ongelmalle on olemassa jo nyt osittainen ratkaisu ISYY:n sääntöpykälässä 22. Työtehtävistään syystä tai toisesta tekemättä jättävälle hallituksen jäsenelle voidaan antaa luottamuskysymys, mutta pykälää ei käytetä. Tälle on hyvin yksiselitteinen syy. Se edustaja joka ottaisi luottamuslauseen esiin yhteisen hyvän takia, asettaisi itsensä tikun nokkaan suhteessa muihin edustajiin. Pykälässä 22 määritellään, että kuka tahansa edustaja voi tehdä luottamuskysymyksen edustajiston puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, hallituksesta, hallituksen jäsenestä tai muusta ylioppilaskunnan toimielimestä. Luottamuskysymyksen vireille panoon riittää 1/3 edustajiston koosta. Edustajiston kokoukseen suhteutettuna tämä on kohtuullisen korkea määrä ihmisiä, joiden pitäisi olla asiasta samaa mieltä. Tämän lisäksi asian esille tuojaan kohdistuisi tarpeetonta paineita edes tuoda asia ilmi, huolimatta siitä kuinka hankala tilanne olisi.
Toinen ratkaisu on hallituksen sisäinen valvonta ja johtamistoiminta, jota hallituksen puheenjohtaja tekee yhteistyössä varapuheenjohtajien kanssa. Kuitenkin jatkuvat huomautukset ja muistutukset saattavat huonontaa hallituksen työntekijöiden välejä, sekä eri hallituksissa työskentelevien puheenjohtajien kyvyt tällaiseen toimintaan vaihtelevat suuresti.
Molemmissa nykyisissä ratkaisuissa ongelmana on, että ratkaisut edellyttäisivät huomattavia henkilökohtaisia panostuksia. Tekoja, joiden emme voi odottaa tapahtuvan aina optimaalisella tavalla. Entä jos luottamuskysymys olisi hallituslaisen aktiivisuuden puutteen vuoksi automaattinen? Tällöin asiaan ei liittyisi henkilökohtaisuuksia, ei poliittista peliä, ei riitelyä, eikä kenenkään yksittäisen henkilön tarvitsisi ottaa asiaa esille.
Esitämme allekirjoittaneina, että luottamuskysymys käynnistettäisiin seuraavassa kokouksessa, mikäli hallituksen jäsenellä olisi puolessa vuodessa vähemmän kokouksissa paikallaoloa kuin 30 prosenttia, tai jos hän on tehtävistään poissa yli kuukauden vuoden aikana. Näihin lasketaan ylimääräiset lomat, eli kesälomaa, syys ja hiihtolomia ja pyhiä ei lasketa. Se mikä lasketaan poissaoloksi, on tapaukset joissa hallituksen jäsentä joudutaan tuuraamaan lomien ajan. Jos nämä vähittäiskriteerit eivät täyttyisi, henkilöä koskeva luottamuslauseen käsittely lähtisi vireille automaattisesti. Pidämme näitä kahta kriteeriä absoluuttisena miniminä hallituksen toiminnan suhteen. Voidaan aina miettiä onko 30 prosenttia kokouksissa paikallaoloa riittävä määrä, mutta tarkoituksena ei ole pakottaa liiallisesti vaan ehkäistä äärimmäiset tapaukset pois mahdollisimman nopeasti, ilman henkilökohtaisuuksia. Lisäksi luottamusasioissa kokouksen streamin pitäisi olla päällä, jotta luottamusasioiden käsittelyssä olisi riittävästi läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä.
Käytäntö kohtelisi hallituksen jäseniä yhdenvertaisesti ja varmistaisi sen, että jokainen hallituksen jäsen tekisi työtään. Mikäli hallituksen jäsenelle tulisi esteitä, tämä käytäntö takaisi sen, että työntekijälle löydetään korvaaja jo alkuvaiheessa, eikä ylityöllistämisiä ja epäsuhtaista työntekoa pääse tapahtumaan. Pykälän 22 automaattinen toiminta selkeyttäisi ISYY:n hallituksen vastuullisuutta ja loisi mahdollisuuden sekä edustajistolle kysyä ovatko asiat kunnossa, sekä hallituslaisille kertoa erilaisista käytännön ongelmista, sekä mahdollisista ratkaisuista. Tämä käytäntö loisi uuden foorumin hallituksen jatkuvaa toiminnan kehittämistä varten. Tarkoituksena ei ole pelkkä epäluottamus, vaan sen kysymyksen herättäminen voiko kyseinen henkilö jatkaa tehtävissään. Myös pykälän 22 automatisoinnilla luottamuskysymysten käsittely helpottuisi, koska kyse ei enää olisi kuka on asian ottanut esiin ja miksi, vaan miten ratkaisemme ongelman.
Ari J. Tervashonka, FM, YTM (yhteydenotot: aritervashonka@hotmail.com)
Marko Koskelo, varaedaattori ja halloped
Jouko Hartikainen, varaedaattori
Juha-Matti Huusko, FT
Juri Pesonen
Tommi Anttalainen, edaattori
Mikko Hietala, varaedaattori
Samsung Jobful Fuma, edaattori
Lenni Alen, Tavallisten ihmisten kerhon pj.
Tommi Manninen, edaattori
Akseli Hakkarainen, insinööri, edaattori
Karo Kankus, varaedaattori
Niklas Leinonen, varaedaattori (18-20), Joensuun Edunvalvontajaoston pj. 2017