Hullut Hattuset on lastenmusiikkiorkesteri, mutta se ei estä sitä vetämästä paikkaa täyteen myöskään ikärajallisella keikalla yhdentoista aikaan. Lasten ja aikuisten musiikin välinen rajanveto on melkoisen keinotekoinen ja osaltaan Hattuset murentaa rajaa entisestään. Toisin kuin monilla lastenbändeillä musiikin laadusta ei tingitä siksi, että lapset eivät ehkä osaisi vaatia parempaa. Ja sitä paitsi Hattusten julkisivu on rakennettu sellaiseksi, että kuka tätä bändiä kehtaisi vihata? Sitä olisi vaikea perustella vaikuttamatta ihmisvihaajalta, joka vie lapselta tikkarin ja nauraa demonisesti päälle.
Bändi aktivoitui muutaman vuoden tauon jälkeen parahultaisesti kymmenvuotisjuhliaan viettämään. Mika Kemiläisen lähdettyä kvartetista trioksi kutistunut bändi näyttää voivan paksusti. Orkesterin perustajakolmikon Ville Karttusen, Miihkali Jaatisen ja Leo Leinon muodostama kokoonpano on saanut keikoiltaan hyvää palautetta.
”Bändin nykykunto tuntuisi olevan kohdillaan. Eräskin meidän keikkojamme pidemmän aikaa seurannut lyömäsoitintaiteilija totesi Popkadun keikan jälkeen, ettemme ole koskaan kuulostaneet niin hyvältä”, Ville Karttunen hehkuttelee.
Heinäkuussa ilmestynyt uusi levy, Siilijalanjälki on aiempia levyjä tyylillisesti ehyempi ja myös selvästi rokimpi. Taukovuosina hankittu kokemus ja osaaminen kuuluvat. Palautetta tuli myös levynjulkkarikeikalla joltakin pikkuiselta yleisön joukossa, joka kajautti kuuluvalla äänellä, että ”te ootte parhaita soittajia!”
”Siilijalanjälki on biiseiltään suoraviivaisempi levy kuin aiemmat tuotoksemme ja vaikka se onkin musiikillisesti monipuolinen niin kokonaisuudessa on jollain tapaa enemmän ryhdikkyyttä. Tokihan levy on sikälikin rokimpi, että kielisoitinpuolella sähkökitarat ovat vahvimmin edustettuna ja Leo puolestaan soittaa nykyisin oikeaa rumpusettiä. Aiemmat levythän äänitettiin päiväkotikeikkoja varten suunnitellulla, mahdollisimman hiljaisella setillä, jossa esimerkiksi basarin virkaa toimitti nahkalaukku”, Karttunen kuvailee.
”Eiköhän puolitoista vuotta yhdessä maailman parhaista musiikkioppilaitoksista ole vaikuttanut osaltaan aika vahvasti noihin uuden levyn hiton maukkaisiin kitarajuttuihin”, hän jatkaa viitaten Jaatisen musiikkiopintoihin Berklee College of Musicissa vuosina 2010-2011.
Hattuset eivät pelkää ottaa purtavaksi isoja yhteiskunnallisia paloja tai poliittisesti epäkorrekteja aiheita. Työelämän ja toimeentulon hankkimisen rasittavuudesta soljutaan nenänkaivamisen ja piereskelyn kautta jouhevasti perinteisempiin satuteemoihin ja kokonaisuus vaikuttaa silti ehjältä.
”Kyllähän se ”poliittisuus” tällä levyllä rajoittuu pääasiallisesti tuohon Työmiehen hymy -biisiin. Kyllä edellisellä, Taivaanrannan maalarit -levyllä oli paljon vahvemmin kantaaottava ote. Mitään yhteistä sanomaa ei ole bändillä sovittu tai sellaisesta edes puhuttu, mutta kai sellaiset ihan perinteiset humanistiset arvot teksteissä paistavat jollain tavalla läpi”, Karttunen toppuuttelee.
Uuden levyn ohella Hullut Hattuset on antanut tukensa Joensuun popmuusikot ry:n rupiliskonsuojeluprojektille. Tuloksena syntyi yksi uuden levyn hittibiiseistä, joka uppoaa yhtä lailla vaahtosammuttimen kokoisiin ja isompiin.
”Idea tuli Poppareiden puolelta, Variksen Petri kyseli viime vuonna innostustamme tehdä biisi rupiliskolle ja eihän tuollaisesta ehdotuksesta oikein voi kieltäytyä. Alun perin biisi oli tarkoitus tehdä vain projektia varten, mutta kun se tuli valmiiksi, todettiin että biisistä tuli niin hyvä, että miksipä emme ottaisi sitä myös levylle. Jussi Turunen teki siihen vielä mahtavan musavideon. Kaikkinensa erittäin mukava projekti, joka toi varmasti paljon lisähuomiota rupiliskon suojelulle”, Karttunen kertoo.
Bändi on levinnyt sittemmin ympäriinsä. Kolmikosta ainoastaan Leino asuu Joensuussa, mutta bändiä on silti hankala pitää muuna kuin joensuulaisena. Fanikannan kova ydinkin löytynee edelleen Joensuun seudulta.
”Esimerkiksi bänditreenien suhteen on tehty niin, että on sovittu joku pidempi ajanjakso jolloin kokoonnutaan Joensuuhun treenaamaan intensiivisesti. Tuota edeltää tietenkin se että jokainen on harjoitellut omat osuutensa kuntoon ennen sitä. Ja jo viime syksynä ekoissa bänditreeneissä sovittiin että ennen kesää ei tehdä keikkoja lainkaan vaan otetaan sitä varten ajanjakso jossa bändiin pystyy keskittymään täysipainoisimmin”, Karttunen sanoo.
Levynjulkaisukiertue saadaan päätökseen elokuun aikana, eikä kovin tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia ole.
”Eiköhän nyt vähän aikaa hengähdetä ja mietitä tulevia kuvioita sitten syssymmällä”, Karttunen toteaa.
Hullut Hattuset verkossa: www.hattuset.net/
Hullut Hattuset: rupilisko
Hullut Hattuset Soundcloudissa