Mistä tietää, onko deitti oikeasti kiinnostunut? Miten olla varma, haluaako hän vain seksiä vai tai pelkän kaverisuhteen?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan saunatiloissa Suvaksella järjestetyssä Deittikerhon deittisovellusillassa. Tapailu voi yksilöllisyyttä korostavassa nykymaailmassa tuntua hankalalta. Monimuotoisten seksuaalisuuksien ja parisuhdemuotojen pitkä taival päivänvaloon on päättymässä, eikä tämän tarvitse sulkea pois mahdollisuutta ”sen oikean” löytämisestä.
Deittisovellusiltaa mainostettiin etukäteen keskustelupohjaisena tapahtumana, jossa käsitellään deittailun ja ihmissuhteiden maailmaan liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. Illan pääteemat lipuivat Tinderprofiilin luomisesta ja sovelluksen käyttämisestä aina ensitreffeille ja seurusteluun saakka.
Treffailusta ja romantiikasta keskusteltiin saunalla odotetusti miesenemmistön voimin. Puhujina olivat seitsemännen vuoden läntisen teologian opiskelija Marko Koskelo sekä historian jatko-opiskelija Ari Tervashonka. Heillä ei ollut valmista käsikirjoitusta iltaa varten vaan aiherunko, jota pitkin edettiin keskustelun polveillessa vetäjien ja osallistujien kesken.
Vetäjät eivät itse suhtautuneet illan aiheisiin vakavasti, vaan halusivat pureutua kysymyksiin huumorin kautta. Ilta aloitettiin osallistujien välisellä lämminhenkisellä halaushetkellä, sillä Koskelo sekä Tervashonka painottivat tervehtimisen tärkeyttä, mikäli aikeissa on tavata se oikea, tai vain tutustua uusiin ihmisiin. Mitä tulee treffailuun ja parisuhteisiin, Koskelon mukaan pienillä asioilla, kuten iloisella tervehdyksellä, on merkitystä.
Tinderin ohella myös Happy Pancake -sovellus nostettiin esille tilaisuudessa. Illan aiheita havainnollistivat Koskelon ja Tervashongan valitsemat satiiriset, kevyet videopätkät. Ensimmäisen videon aiheena oli paljon puhuttu ensivaikutelma. Koskelo ja Tervashonka painottivat puheessaan ensivaikutelman oleellisuutta. Tinderissä kuvan tulisi olla laadukas, ei liian vanha ja ainakin hyvässä valossa otettu. Kuvan olisi myös tärkeä antaa totuudenmukainen katsaus siihen, minkälainen sen takana piilevä henkilö oikeasti on.
Eräs keskustelijoista kommentoi jättävänsä Tinder-profiilinsa kuvauksen vähäiseksi, sillä ”mitä enemmän kerrot itsestäsi, sitä enemmän kerrot asioita, joiden perusteella sinut voidaan diskata.”

Tervashongan mukaan huumori toimii profiilissa kuten myös tosielämässä, joten sitä kannattaa soveltaa. Tervashonka antoi myös vinkkejä siihen, minkälaisessa olotilassa keskustelu kannattaa aloittaa.
”Jos itsellä on ollut huono päivä, kuuntelen hyvää musiikkia ennen kuin vastaan viestiin tai aloitan keskustelun. Pahalla tuulella saattaa huomaamattaan purkaa negaatioita tai antaa itsestään epämiellyttävän kuvan”, hän sanoo.
Tervashongan mukaan myös treffeillä kannattaa huolehtia siitä, että toisella on mukava olla, eikä keskittyä itseensä, kuten eräässä esitetyssä videopätkässä oleva mies teki.
Tilaisuudessa suoritettiin myös perinteisiä viittausgalluppeja. Neljästätoista osallistujasta kahdeksan oli sitä mieltä, että ensitreffeiltä voi lähteä omaan tai kumppanin kotiin. Kaikki osallistujat myös tapailisivat alemmalla asteella opiskelevaa, joten ainakaan eliittikumppanin etsijöiden kokoontumisesta ei ollut kyse.
Pitojen parantuessa ja osallistujamäärän kasvaessa kysyttiin myös, kuinka moni tapailisi ystävänsä entistä kumppania. Seitsemäntoista kahdeksastatoista myönsi pystyvänsä tapailemaan kaverinsa eksää. Koskelo muistutti osallistujia toimimaan parisuhteissa oman moraalin ja tilannetajun puitteissa.
Seitsemännen vuoden psykologian opiskelija Aki Puolakka oli saapunut deittisovellusiltaan, sillä tapahtuman kuvaus oli herättänyt hänessä mielenkiintoa.
”Tämänkaltainen tilaisuus on mukavaa vaihtelua koulujuttujen tekemiseen. En ole yllättynyt, että tapahtuma on miesvaltainen, sillä kuvaus oli mielestäni mekaaninen ja yksioikoinen, tai perinteistä maskuliinisuutta toisintava. Pääsin kuitenkin kuulemaan näkemyksiä oman kuplan ulkopuolelta”, Puolakka kertoo.
Kun jokainen voi olla aito, oma itsensä, luulisi deittailunkin olevan helpompaa. Mutta johtaako liian pitkälle viety itsenäisyys lopulta yksinäisyyteen? Tuleeko meistä kirjavassa pariutumisen viidakossa värisokeita?