Häirintäkeskustelu on noussut esille myös Itä-Suomen yliopistossa. Itä-Suomen yliopistolta puuttuu tällä hetkellä työntekijä, jonka vastuulla olisi puuttua nimenomaan opiskelijaan kohdistuvaan häirintään tai kiusaamiseen. Yliopistolla on kyllä muun muassa kaksi tasa-arvoyhteyshenkilöä, joihin myös opiskelija voi ottaa yhteyttä, mutta näiden yhteyshenkilöiden rooli on toimia pääasiassa yliopiston työntekijöitä, ei opiskelijaa varten.

”Yliopiston tasa-arvoyhteyshenkilöihin voi ottaa yhteyttä tasa-arvo- ja häirintäkysymyksissä. Toiveena on, että kynnys ottaa yhteyttä olisi matala ja että asioihin voitaisiin puuttua nopeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin pääsee muodostumaan isoja väärinymmärryksiä”, kertoo henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle, joka on myös yliopiston yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja.

Yliopisto on aikeissa käynnistää häirinnän vastaisen kampanjan nimellä Hyvä käytös sallittu. Nimi sekä idea ovat lähtöisin teologian osastolta Joensuusta. Yliopiston tarkoitus on käydä läpi yhteisiä pelisääntöjä ja herätellä siihen, että häirinnälle ja asiattomalle käytökselle on nollatoleranssi.

Mikä tilanne yliopiston sisällä on?
”Yhdenvertaisuustoimikunnassa naispuoliset jäsenet ovat kertoneet kokevansa, että muun tyyppinen kuin seksuaalinen häirintä on ongelma yliopistoyhteisössä. Seksuaalista häirintää ei nostettu erityisesti esille. Toimikunnassa nostettiin käytännön esimerkkeinä esille muun muassa väheksyvä käytös, joka aiheuttaa mielipahaa. Näissä on tietysti valtavia aste-eroja ja kyse on kokemuksellisista asioista, mutta siitä huolimatta on turhaa, että tällaista esiintyy. Jokaisen pitäisi oppia sivistynyttä sekä kunnioittavaa käytöstä, ja sitä pitäisi kovasti korostaa”, Kekäle sanoo.

Riippuu osapuolista ja tilanteesta, mitä käytäntöä mahdollisissa häirintätapauksissa sovelletaan. Yliopistolla on tarkat velvoitteet siitä, mitä sen täytyy mahdollisissa häirintätapauksissa tehdä työnantajana. Nyt haussa on vastaavat selkeät käytännöt opiskelijan suuntaan.

Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasasen mukaan yliopiston opiskelijoiden opiskelukyky- ja hyvinvointiryhmässä (HYRY), jossa ylioppilaskuntakin on edustettuna, tulevat opiskeluun liittyvät häirintäasiat keskusteluun nyt tulevan kevään aikana. Työryhmä on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa vuoden vaihteessa.

”Hyvinvointiryhmässä haetaan koordinoivaa roolia ja näkemystä siitä, kuinka paljon erilaista häirintää on ja kuinka laajasti sitä ilmenee. Tällä hetkellä selkeää kokonaisnäkemystä ei ole oikein kenelläkään, koska kyseessä on niin monitahoinen asia, jota voi kanavoitua monesta suunnasta”, Pasanen toteaa.

Minna Väisänen, yhdenvertaisuustoimikunnan sihteeri ja henkilöstöasiantuntija, sanoo että häirintäasiassa opiskelijanäkökulmaa voisi myös yhdenvertaisuustoimikunta lähteä omalta osaltaan edistämään tehokkaammin, jos esimerkiksi ISYYltä tulisi selkeä toive mitä yliopistolta tarvitaan nykyisessä tilanteessa.

”Yhdenvertaisuustoimikunta voisi esimerkiksi antaa tästä suosituksen yliopiston johdolle, ja olla yhteydessä opintopalveluihin ja hyvinvointiryhmän toimijoihin”, Väisänen pohtii.

Kommentti: Mistä selkeä tieto keneltä saa apua?

Yliopisto suosii häirinnän ehkäisyssä ennemmin hajautettua kuin keskitettyä mallia. Yliopistolla on yhdenvertaisuustoimikunta, johon kuuluu henkilökunta- ja opiskelijajäseniä. Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin, ja yliopistolla on erikseen tasa-arvoyhdyshenkilöitä, joihin voi myös olla yhteydessä. Lisäksi on tehty vuosien ajan fuksikysely häirintään ja kiusaamiseen liittyvistä asioista.
Kyllä yliopistolta apua löytyy. Tällä hetkellä se on vain ripoteltu laajalle.

Jussi Turunen