Kotimaisen speedmetallin kivijalka
Stone on ikuisesti tuleva säilymään speedmetal-genren keskeisimpänä ja vaikutusvaltaisimpana yhtyeenä maassamme. Jo yhtyeen vuonna 1988 ilmestynyt debyytti on tyylisuuntansa kiistaton klassikko ja seuraavana vuonna ilmestynyt No Anaesthesia! pääsee laadullisesti vähintään erittäin lähelle esikoista. Debyytti sisälsi coverina pilaversion Europen Final Coundownista.
No Anaesthesia käynnistyy Sibeliuksen Finlandialla, ja sitä seuraava, sangen vakuuttavan riffin kannattelema Sweet Dreams on eräs Stonen tuotannon kulmakivistä. Pitkä ja jylhä Empty Corner edustaa liki pitäen samaa tasoa ja Back to the Stone Age kamppaillee debyytin parhaimmiston kanssa kaikkien aikojen parhaan Stone-kappaleen kunniakkaasta tittelistä. Kappale julkaistiin myös singleformaatissa.
Noin huikean alun jälkeen olisi ollut varaa sijoittaa kakkoslevylle myös muutama hieman täytteenomaisempi raita, mutta sellaisia ei kokonaisuudesta juurikaan löydy. Concrete Malformationin parasta antia on Roope Latvalan antaumuksellinen soolotyöskentely nimikappale No Anaesthesian ollessa yli kymmenminuuttinen, moniosainen ja -tasoinen teos. Light Entertainment käynnistyy hämäävän melodisesti, mutta yltyy osaltaan tykittämään täydeltä laidalta.
Päätösraita Meat Mincing Machine on uljas lopetus tyylisuuntansa muotovaliolle levylle. Esimerkiksi Children of Bodomin Alexi Laiho on nimennyt Roope Latvalan suosikkikitaristikseen ja Stonen voi todeta olleen muokkaamassa edustamansa genren rajoja. No Anaesthesiaa varten yhtye sai säveltää täysin uutta materiaalia, mutta se oli treenattu huippukuntoon ennen levytystä. Seikka, joka ei ole voinut olla vaikuttamatta myönteisesti lopputulokseen.
Stonen paluukeikkojen missaamista enemmän harmittaa se, että yhtyeen konsertti Kuopion Nuorisokeskuksessa aivan kyseisen vuosikymmenen lopussa jäi väliin. Ikuiseksi arvoitukseksi jää myös, soitettiinko noihin aikoihin coverohjelmistoon kuulunut Black Sabbathin Symptom of the Universe myös kyseisellä keikalla. Good Old Times!
Arviosarjassa Pertti Pulkkanen esittelee 25-vuotiaita klassikkolevyjä kotimaisen rockin saralta.