25-vuotiaat | Kari Peitsamon Skootteri: Rankat ankat

Lähes Skootterin kovin

Status Quo, CCR ja ZZ-Top- viitteillä operoidessaan Kari Peitsamo ylsi vuoden 1989 Skootteri-pitkäsoitollaan Rankat ankat ehkä parhaimpaan albumiinsa sitten yhtyeen debyytin. Sen biisiaarteistoon lukeutuivat erityisesti Missisippi Voodoo Mies, On pakko vatkaa sekä Yksi kunnon piisi.
Rankkojen ankkojen huippuhetkiin lukeutuvat sellaiset innostavat räimerockin pikkuhelmet, kuin Rytinäkerjäläinen, Tennistossurakkautta, Puoliksi palanut pikkusikari, mainio päätösraita Jykevää jyrää sekä koko pitkäsoiton hulvattomin esitys, ZZ-Top-klassikko Tushin riffiä tehokkaasti kierrättävä Rock N’ Roll Boogie.

Hämeenlinnan ilmaisfestivaali Ämyrock, jonka vakioesiintyjiin Peitsamo lukeutui, saa sekin oman nimikkoraitansa. Kaikkien aikojen biisi on noihin aikoihin tulkittavissa kunnianosoituksena Status Quolle ja kyseisen rytinäkvartetin tuotannosta Caroline oli 80-luvun lopussa Peitsamon mielestä maailman paras rockkappale. Rankoilla ankoilla musisoi ehkäpä kaikkien aikojen legendaarisin Skootteri-kokoonpano, jossa mukana on vakiorumpali Paavo Salon lisäksi basisti Kimmo Pekari.
Skootteri-tuotannosta vuoden 1985 debyytin ja Rankkojen ankkojen välille ehti sijoittua sellaisia yksittäisiä klassikkokappaleita kuin On kaikki rakkautesi turhaa, Näinkö se käy sekä erityisesti Vedestä nousee hai-pitkäsoiton todellisiin kultakimpaleisiin lukeutuva Rock N’ Roll ei kuole koskaan, mutta nimenomaan tasavahvana kokonaisuutena Rankat ankat on eräs Skootterin parhaista pitkäsoitoista.

Päätösraita Jykevää jyrää tiivistää Peitsamon musiikillisen filosofian: Fiiliksellä tehtynä se jyrää kuin pieni opossumi. Pitää kutinsa koko albumin osalta.

Arviosarjassa Pertti Pulkkanen esittelee 25-vuotiaita klassikkolevyjä kotimaisen rockin saralta.