Covereilla suursuosioon
Kahden kunnianhimoisen ja ensisijaisesti omasta tuotannosta koostuneen pitkäsoiton, eli Kuningas ja Kuningatar jälkeen Clifters siirtyi covereiden ja luontevasti 1960-luvun popaarteiston pariin.
Sexi on in- pitkäsoiton suurimmat hitit olivat suomennokset Beatlesin Here Comes the Sunista (Elekieltä), Holliesin Bus Stopista (Angelika) ja Supremesin You Can’t Hurry Lovesta (Leikkikalu) Stonesilta versioitaviksi valikoituivat upea Out of Time (Bye Bye) sekä ainoana 70-lukua edustaneena näytteenä koko pitkäsoitolla Brown Sugar (Hei Pepe).
Tyttöyhtyeiden/naisartistien tuotantoa edustivat Ou Lenitaksi kääntynyt Chiffonsin He’s So Fine, se kappale, jota George Harrison plagioi My Sweet Lord-hitissään sekä Leslie Goren It’s My Party (Oon sun autos). Ben E Kingin originaali Stand by Me, eli Mut murhaa versioidaan John Lennonin Rock N’ Roll-pitkäsoitolla kuultavan näkemyksen innoittamana.
Monkeesin Last Train to Clarksville, eli Go Go Kake on saanut uutta sovituksellista ilmettä ja Brittien peruskoplan tuotantoa edustavat vielä näkemykset The Whon The Kids Are Allrightista, eli albumin nimikappale Sexi on in sekä The Kinksin Daysistä, eli erinomainen päätösraita Mies.
Harvinaisinta herkkua tarjoaa Arthur Alexanderin Soldier of Love, eli Sotilaan kuu, joka on päätynyt Cliftersin käsittelyyn Beatlesin Hampurin-liveltä. Ensimmäisellä coverlevyllään Clifters suoriutui vielä varsin hyvin, toisin kuin sitä seuranneella, seuraavana vuonna ilmestyneellä ja ensisijaisesti 60-luvun soulklassikoita kierrättäneellä pitkäsoitolla Humala on jumala.
Toki myös kyseisellä levyllä on hetkensä; esimerkiksi Otis Reddingin Dock of the Bay (Peace and Love) sekä Martha & The Vandellasin Dancing in the Street (Makuuvaunussa) coveroidaan kunnialla.
Arviosarjassa Pertti Pulkkanen esittelee 25-vuotiaita klassikkolevyjä kotimaisen rockin saralta.