Legendaarisen kokoonpanon kolmas pitkäsoitto
Syyskuussa 1973 ilmestynyt Sweet Freedom oli brittiläisen hardrockin kuninkuussarjaan kuuluvan Uriah Heepin legendaarisimman kokoonpanon (David Byron: laulu, Ken Hensley: koskettimet/laulu, Mick Box: kitara, Lee Kerslake: rummut ja Gary Thain: basso) kolmas pitkäsoitto. Kokonaisuutena se ei kenties yllä kahden edeltäjänsä, eli erinomaisten Demons and Wizardsin ja The Magician’s Birthdayn tasolle, mutta myös tämä tavanomaisesta poiketen Ranskassa äänitetty albumi tarjoaa todellisia kultajyviä.
Avaus, Gary Thainin ja Mick Boxin käsialaa oleva Dreamer edustaa Heepiä jyräävämmillään ja sitä seuraa varsin tasokas, Mick Boxin kitaroinnin kruunaama singlehitti Stealin’. One Day on aavistuksen junnaavampi revitys, mutta pitkäsoiton ylevä nimiraita Sweet Freedom edustaa aivan Heepin tuotannon terävintä kärkeä. Kauaksi siitä eivät jää tyylikkään melodinen If I Had the Time sekä akustisia sävyjä tarjoava upean nyanssikas Circus.
Viimeksi mainittu oli Mick Boxin ja Gary Thainin käsialaa ja sen tekstit oli kirjoitettu aikaisemmin Los Angelesissa. Box ja Thain viimeistelivät sävellyksen studiossa täydessä pimeydessä. Lopussaan aakkosia toistavan Seven Starsin melodia on kalloon porautuvaa laatua ja pitkä päätösraita Pilgrim laadukkuudestaan huolimatta kenties aavistuksen liian mahtipontinen.
Puolet Sweet Freedomin sisällöstä on silkkaa timanttia ja myös sitä seuraava pitkäsoitto, vuoden 1974 Wonderwold lukeutuu vaivattomasti vielä Heepin parhaisiin töihin.
Koska hyvä musiikin tekeminen ei loppunut vuoteen 1972, jatkaa Pertti Pulkkanen valikoimalla vuoden 1973 parhaimmistoa