Naisrockin pioneerin esikoinen
Muska Babitzinin vuoden 1971 esikoislevytys, Shocking Blue- suomennos Kirjoita postikorttiin sisälsi siinä määrin rajua vokalisointia, ettei vastaavaa maassamme naispuoleisten solistien tarjoilemana ollut aikaisemmin kuultu. Muskan esikoisalbumi ilmestyi vasta paria vuotta myöhemmin.
Pelkästään covereista koostuneella pitkäsoitolla myös soittajisto oli huippuluokkaa, sillä taustalla kuultiin kitaristi Albert Järvisellä vahvistettua Wigwamia. Teksteistä vastasi ensisijaisesti Atte Blom salanimellä Gobseck ja tuottajana toimi Måns Groundstroem. Elton Johnin Crocodile Rock-suomennos Krokotiilirock edustaa tietty albumin tunnetuinta, mutta ei kiinnostavinta antia. Toinen Elton Johnin ohjelmistosta löytynyt poiminta on raa’an tulkinnan osakseen saava Saturday Night’s Alright for Fightingin suomennos Lauantaina jytää.
Varsin pätevää jytäosastoa tarjoavat Suzi Quatron 48 Crashin (Kun oot 52), Nazarethin Bad, Bad Boyn (Paha tyttö) ja Geordien Can You Do Itin (Koko viime yön) suomennokset. Sladen jo tuossa vaiheessa varsin mittavasta hittikalvalkaadista on valittu hieman sofistikoituneempaa tuotantoa edustava My Friend Stan. Ystävättäret-nimiseksi kääntyneessä versiossa Muska laulaa duettoa itsensä kanssa.
Hank Williams-bravuuri Jambalaya edustaa hienoista täytettä pitkäsoiton todellisiin huippuhetkiin verrattuna. Sellaisiksi ovat laskettavissa ehdottomasti intensiivisesti tulkittu Häämuistojen valssi, johon Järvinen soittaa todella upean soolon sekä harvinaisempaa herkkua edustava kaunokki, Elkie Brooksin vokalisoiman Vinegar Joen ohjelmistosta löytynyt Rock N’ Roll kiertää, eli Rock N’ Roll Gypsies. Järvinen sai soittaa levylle myös vokalisointinsa osalta antaumuksellisen näkemyksen Chuck Berryn ikiklassikosta Johnny B Goode.
Tietynlaisesta helposta musiikillisesta lähestyttävyydestään huolimatta Muskan debyytti edusti varsin tasokasta käyttöpoppia. Hyvää tasoa jatkoi myös hänen toinen kyseisellä vuosikymmenellä ilmestynyt pitkäsoittonsa, vuonna 1977 ilmestynyt Tää se päivä on. Nimikappale on suomennos Buddy Hollyn tunnetuimmasta hitistä That’ll Be the Day, mutta Muskan näkemyksen esikuvana on Linda Ronstadtin versio samaisesta aiheesta.
Koska hyvä musiikin tekeminen ei loppunut vuoteen 1972, jatkaa Pertti Pulkkanen valikoimalla vuoden 1973 parhaimmistoa. Sarja päättyy.