Tyylikäs coverlevy
Menestyksekäs vuosi 1973 päättyi David Bowien osalta musiikillisesti tyylitajuisen coveralbumin julkaisemiseen. Kyseisen vuoden marraskuussa ilmestyneellä pitkäsoitolla Pin Ups Bowie teki onnistuneesti kunniaa musiikillisille juurilleen.
12 kappaleesta koostuva longari sisältää ensisijaisesti uusioversioita brittiläisten rhythm and blues-yhtyeiden biisiaarteistosta. Niistä kaikkein raaimmalta, eli The Pretty Thingsiltä on versioitu erinomaiset Rosalyn sekä orginaaliversiona jopa pieneksi hitiksi muodostunut Don’t Bring Me Down.
Kolme legendaarista kepittäjää, eli Clapton, Beck ja Page kokoonpanossaan sisältäneeltä The Yardbirdsiltä mukana ovat debyyttisingle I Wish You Would sekä Jeff Beckin aikaisen yhtyeen keskeisimpiin hitteihin lukeutuva Shapes of Things, jonka on ottanut levytysohjelmistoonsa lisäksi muun muassa skotlantilainen Nazareth-yhtye.
Brittiyhtyeiden neljän peruskoplaan kuuluvalta The Wholta coverointikohteiksi ovat valikoituneet ensimmäiset pikkulevyt ja samalla ensimmäiset hitit I Can’t Explain sekä Anyway Anyhow Anywhere ja The Kinksiltä hivenen harvinaisempaan tuotantoonsa kuuluva Where Have All the Good Times Gone?
Kerrassaan onnistuneet näkemykset ovat tarjolla erityisesti Van Morrisonin luotsaaman Them-yhtyeen balladikaunokista Here Comes the Night, Pink Floydin varhaisiin hitteihin lukeutuvasta See Emily Playstä sekä George Youngin johtaman australialaisen The Easybeatsin ainoasta suurmenestyksestä Friday on My Mind.
Bowien näkemys toimi innoittajana Hectorille hänen Perjantai on mielessäin-suomennokseensa vuoden 1974 suurmenestyksellä Hectorock I. Harvinaisempaa herkkua edustavat erityisesti The Mojosin Everything’s Alright ja The Merseysin Bowien versiona pieneksi hitiksi muodostunut Sorrow.
Pin Ups on erinomainen coverlevy, jolla 60-luvun puolivälin biisit saavat osakseen 70-luvun alun tyylikkään glamrockkäsittelyn.
Koska hyvä musiikin tekeminen ei loppunut vuoteen 1972, jatkaa Pertti Pulkkanen valikoimalla vuoden 1973 parhaimmistoa