John Fogertyn luotsaama Creedence Clearwater Revival oli uransa huipulla vuonna 1970. Kyseisen vuoden heinäkuussa ilmestyneeltä pitkäsoitolta Cosmo’s Factory lohkottiin aina kuusi singlehittiä. Aivan vuoden 1971 alussa ilmestynyt Pendulum jäi yhtyeen originaalikvartetin viimeiseksi levyksi.
Albumin hitit ovat happy feeling- tunnelmaa huokuvat Hey Tonight ja Molina sekä kantrahtavasta yleisilmeestään huolimatta varsin sielukas Have You Ever Seen the Rain. Pendulumin todelliset huippuhetket ovat kuitenkin poimittavissa harvinaisemmista albumiraidoista. Kiekko starttaa revittelevällä Pagan Babylla, jonka loppusooloissa Fogerty osoittaa myös keppimiehen lahjansa. Sailor’s Lament on sekin svengaava esitys, mutta albumin unohdetut klassikot ovat kuitenkin saksofonisoololla kuorrutettu Chameleon sekä raastavan upea slovari (I Wish I Could) Hideaway.
Kakkospuolen starttaava Born to Move alkaa suorana rockpalana, mutta kehittyy lopun kosketinsoitintaituroinnissaan varsin kiinnostavaksi biisiksi. It’s Just A Thought edustaa melodisempaa siipeä Stu Cookin mainiolla bassottelulla ryyditettynä. Levyn ainoa täyteraita on sen päättävä ylipitkä ja turhan kokeellinen instrumentaali Rude Awakening. Pendulumilla John Fogertyn rooli moni-instrumentalistina korostuu vielä hänen kiistattomia biisintekotaitojaan voimakkaammin.
Pendulum ei ole tyypillisin mahdollinen valinta Creedencen repertuaarista, mutta sitä paremmin se silloin tällöin nautittuna sitten toimiikin. Se on toiminut jo 40 vuotta, eikä loppua näy.
Arviosarjassa Pertti Pulkkanen ihastelee vuoden 1971 musiikillista määrää ja laatua.