Pian maisteriksi valmistuva Anna-Kaisa Jokelainen muistuttaa, että innostus omaa alaa kohtaan vaikuttaa tyytyväisyyteen ratkaisevasti. Itse hän kertoo olleensa lapsekkaan kiitollinen, että pääsi opiskelemaan psykologiaa.Tuutorointiin ja ohjaukseen täytyy panostaa, jotta Itä-Suomen yliopiston opiskelijat olisivat jatkossakin tyytyväisiä. Yliopistojen välinen koveneva kilpailu pakottaa yliopistot lupaamaan myös markkinoinnissaan enemmän ja lupauksille on oltava katetta. Tuutorointi Itä-Suomen yliopistossa on joka tapauksesa suuren muutoksen kourissa, sillä yliopisto nappasi tuutoroinnin hoitamisen takaisin itselleen ylioppilaskunnalta tämän vuoden alusta alkaen.
Psykologian kandidaatti Anna-Kaisa Jokelainen toteaa gradussaan, että tärkeimmät opiskelutyytyväisyyttä selittävät tekijät ovat opiskelijoiden odotusten toteutuminen ja yksilölliset tekijät. Yksilöllisiä tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan etenkin sinnikkyys, omatoimiselle opiskelulle varattu riittävä aika, perheeltä ja ystäviltä saatu tuki, opintomenestys sekä tunne elämänhallinnasta
Opiskelutyytyväisyys on Itä-Suomen yliopistossa hyvällä tolalla siitäkin huolimatta, että yliopisto on saanut murskalukemia henkilökunnalle tehdyissä työtyytyväisyyskyselyissä. 86 prosenttia Kandipalautteeseen vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväisiä. Luku on samaa luokkaa muiden yliopistojen kanssa.
”Opiskelija ei yliopistoon tullessaan välttämättä tiedä mitä tarvitsee, joten tavarataloksi ei yliopiston kannata muuttua. Markkinoinnissa on oltava tietty positiivinen kuva, mutta esimerkiksi opintojen alussa tarvitaan realistisempaa tiedotusta”, hän sanoo.
Jokelainen muistuttaa, että yliopiston itsenäinen tapa opiskella tarkoittaa monelle lukiosta tulevalle suurta muutosta. Hän painottaa tuutorointiin ja ohjaukseen panostamisen tärkeyttä. Tämän lisäksi opiskelutyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa hyvinkin pienillä asioilla.
”Jos viesteihin vastataan ajoissa, niin sillä voi olla suuri merkitys. Toinen esiin noussut asia oli se, että opintosuorituksista toivotaan muutakin kuin vain numeerista arviota. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi mallivastaus.”
Opiskelijan ei välttämättä tarvitse olla tyytyväinen kahlatakseen tutkintonsa läpi, mutta Jokelainen muistuttaa, että tutkimusten mukaan tyytyväisyydellä on valtava merkitys opinnoissa jaksamiseen. Tyytyväiset suorittavat tutkimusten mukaan enemmän opintopisteitä.
”Opiskelutyytyväisyys heijastuu myös muuhun elämään. Yliopiston kannalta sillä on merkitystä myös maineen suhteen: saadaanko jatko-opiskelijoita, syntyykö alumnitoimintaa ja saako yliopisto lahjoituksia”, hän huomauttaa.
Akateemisen vapauden rajaamisessa piilee myös riski opiskelutyytyväisyyden kannalta. Jokelainen kertoo, että Kandipalautteen mukaan moni opiskelijoista olisi halunnut opiskella laajemmin ja kehittää itseään poikkitieteellisesti.
”Jos haluaisi opiskella muutakin kuin kapeasti omaa alaa, niin kyllä rajaaminen on riski. Ja joillekin olisi hyvä saada tehdä opintoja rauhallisempaan tahtiin.”
Jokelainen käytti tutkimuksensa aineistona Kandipalautteen kevään 2014 aineistoa. Kandipalaute on saksalaiselta CHE Consult GmbH:lta hankittu sähköinen opiskelijapalautekysely.