Erik Brynjolfssonin puhe herätti filosofian tohtori Frank Martelan uuteen teknologiseen vallankumoukseen. Jopa kolmanneksen työpaikoista pelätään katoavan, tarkoittaako tämä siis sitä, että Itä-Suomen yliopistosta valmistutaan ammattiin, jota ei enää ole olemassa? Martelan mukaan ei ainakaan heti. Luovaa ajattelua vaativat alat tulevat pysymään ennallaan pisimpään.
”En usko, että on tiettyjä tiedekuntia, joihin tekoälyn kehitys iskee enemmän kuin toisiin. Kaikessa työssä on tehtäviä, jotka voidaan tekoälyllä korvata. Ja samoin valtaosassa työtä on tehtäviä, joita tekoäly ei toistaiseksi osaa tehdä. Voisin veikata, että viimeiseksi tekoälyn kehitys vaikuttaa filosofian kaltaisiin oppiaineisiin. Luovaa ja syvää asiantuntijuutta korostavat työtehtävät tulevat olemaan enemmistössä kaikissa noissa ammateissa, joihin eri Itä-Suomen yliopiston tiedekunnista valmistutaan.”
Martelan mukaan koneet eivät korvaa korkeasti koulutettujen keskuudessa kokonaisia ammatteja, vaan yksittäisiä työtehtäviä näiden ammattien sisällä. Hän ottaa esimerkiksi työt lakifirmassa: tekemistä tulee aina riittämään kokeneille lakimiehille ja puheenpitäjille. Koneet korvaavat algoritmien avulla lähinnä tukityöt, kuten sopivien ennakkotapausten etsinnät ja lakikirjojen selaamisen.

Kysyttäessä aloista, joita koneet eivät voi korvata vielä hetkeen, Martela tekee jaon kahteen:
”Ensimmäisenä luova asiantuntijuus eli työ, jossa hahmotetaan laajasti eri asioiden välisiä yhteyksiä ja luodaan uusia tapoja ajatella. Luovaa asiantuntijuutta sisältyy hyvin moniin töihin lääkäristä yritysjohtajaan, tutkijasta poliitikkoon.”
”Toiseksi inhimillinen kohtaaminen. Monissa töissä olennaista on nimenomaan ihmisten välinen kontakti. Hoitotyö, asiakaspalvelutyö, viihde, taide – kaikissa näissä olennaista on nimenomaan se, että toinen on ihminen. Ja tätä ei kone voi korvata.”
YLE on spekuloinut, ettei tarvittavaa muutosta politiikassa saada aikaan vain pienituloisten, vähän koulutettujen keinoilla. Martelan mukaan tekoälyn murros tulee vaikuttamaan myös keskiluokkaisten työpaikkoihin. Moni korkeasti koulutettu keskiluokkainen voi jäädä ilman työpaikkaa.

Martela itse ehdottaa muutoksia opetusjärjestelmään. Hän ei usko, että Itä-Suomen yliopistosta valmistuisi kukaan ammattiin, jota ei enää ole olemassa.
”Uskon, että yliopisto valmistaa opiskelijat parhaiten tähän haasteeseen opettamalla spesifien tietojen rinnalla yleistä ymmärrystä, ongelmanratkaisutaitoa, tiedonhakutaitoja, kriittisen ajattelun taitoja sekä muita tällaisia laajempia taitoja, joita tarvitaan ammatissa kuin ammatissa.”
Näiden taitojen ansiosta opiskelijat ovat kykeneviä toimimaan erilaisissa työtehtävissä, vaikka tietokone ottaa haltuun monet nykyammateista.

Kainalo | Motiivit

Kenen taskuun hyöty kasaantuu

Keskustelu työntekijät korvaavista koneista ja suurista yhteiskunnallisista muutoksista käynnistyi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan 70-vuotisjuhlaseminaarista. Siellä Massachuttes Institute of Technologyn professori Erik Brynjolfsson kertoi näkemyksiään koneoppimisesta sekä teknologian vallankumouksesta.
Brynjolfssonin mukaan teknologian vallankumous on siirtynyt vaiheeseen, jossa meidän ei enää tarvitse antaa koneille valmiita käskyjä, vaan koneet pystyvät itsenäiseen ajattelutyöhön eli päättelemiseen ja oppimiseen. Ne osaavat itse etsiä ongelmia ja korjata niitä. Koneet pystyvät oppimaan yrityksen ja erehdyksen sekä saadun palautteen kautta kuin ihminen.

Visioissa ollaan vain parin vuoden päässä siitä, että kone korvaa ihmisen myös ajatustyötä vaativissa työtehtävissä. Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan 12. syyskuuta, että tähän asti tietokoneiden syrjäyttämän työn tilalle on muodostunut uusia työtehtäviä, mutta jatkossa niitä ei tule.
Etlan mukaan keinoäly voi viedä joka kolmannen työpaikan jo lähivuosina. Helsingin yliopiston tohtori ja tutkija Frank Martela tiivistää Brynjolfssonin neuvot: tulevaisuudessa on panostettava resurssien uudelleenjakoon, yrittäjyyteen ja opetusjärjestelmän uudistamiseen.
Opetuksessa on tulevaisuudessa asetettava painopiste luovuuteen ja oppimiskyvyn vahvistamiseen. Koulutuksen tehtävä on antaa eväät elämänmittaiseen oppimiseen, sillä työelämässä tulevat parhaiten selviämään ne, joilla on taidot oman toiminnan ja osaamisen reflektointiin ja uudistamiseen. Koneiden syödessä vanhoja työpaikkoja, on valtion panostettava myös yrittäjyyden tukemiseen. Resurssien jakamisessa taas on kyse siitä, että teknologian vallankumouksesta hyötyvät eniten jo ennestään rikkaat yritysten omistajat. Kun koneet korvaavat niin pienituloisten kuin keskiluokankin työt, jäävät yrityspomot keräämään voitot.

Myös Helsingin Sanomat painottaa poliittisen päätöksenteon tarvetta, jotta teknologian kehittymisestä saatava hyöty ei uppoa rahoina vain harvojen taskuihin. Ongelma on tunnistettu ja julkilausuttu, mutta ratkaisuja ei vielä kellään tunnu olevan.