Kokoperheen seikkailu läpi historian
DreamWorks jatkaa Herra Peabody & Shermanissa laadukkaiden animaatioiden sarjaa. Elokuva ei yhtään häpeä muiden studion animaatioelokuvien joukossa.
Herra Peabody on Nobel- ja olympiavoittaja, todellinen yleisnero. Hän on myös sattumoisin koira. Herra Peabody opettaa adoptiopojalleen Shermanille historiaa rakentamansa aikakoneen avulla, kun he vierailevat historiasta tuttujen hahmojen luona. Koulun aloittava Sherman joutuu ensimmäisenä päivänä ongelmiin luokkakaverinsa, Pennyn, kanssa. Peabodyn järjestämistä lepyttelyillallisista tuleekin varsin erikoinen tapahtuma, kun Sherman rikkoo aikamatkailun sääntöjä ja aloittaa vauhdikkaan seikkailun läpi historian.
Aikamatkalla vieraillaan Troijan sodassa, faarao Tutankhamonin palatsissa sekä Leonardo da Vincin ateljeessa. Kaiken lisäksi nykyajassa on vastassa yli-innokas sosiaaliviranomainen, jonka mielestä koiran ei sovi kasvattaa ihmislasta.
Ohjaaja Rob Minkoffin (Leijonakuningas, Stuart Little) kokemus kokoperheen animaatioelokuvien teosta välittyy. Minkoff on onnistunut pitämään langat käsissään, vaikka elokuva on täynnä hahmoja ja tilanteita. Pahimmassa tapauksessa elokuvasta olisi voinut tulla sekavaa temmellystä. Nyt elokuvassa on sopivasti toimintaa ja itse tarinaa on helppo seurata.
Vauhdikkaan juonen taustalla on ennen kaikkea kyse isä-poikasuhteesta ja päähenkilöiden kasvutarinasta. Käsikirjoittaja Craig Wright on onnistunut luomaan eheän tarinan, jossa nopeiden tapahtumien lomassa katsoja kykenee samaistumaan elokuvan päähahmoihin, jotka hakevat toistensa hyväksyntää ja tukea.
Elokuva perustuu amerikkalaiseen 1960-luvun animaatiosarjaan, Peabody’s Improbable History, jota ei ole näytetty Suomessa. Tämä ei kuitenkaan häiritse katsomiskokemusta, koska elokuva on itsenäinen kokonaisuus johon on helppo päästä sisälle eikä aiempaa tietämystä hahmoista tai maailmasta tarvitse.
Suomenkielinen versio toimii ja elokuvan huumori avautuu katsojalle. Suomalaiset ääninäyttelijät osaavat työnsä, varsinkin Jukka Rasila vakuuttaa kaikkitietävän Herra Peabodyn äänenä. Myös lapsinäyttelijät loistavat rooleissaan. Erityisesti Juhana Vaittinen Shermanin roolissa on mainitsemisen arvoinen.
Herra Peabody & Sherman on mahdollista katsoa 3D-versiona jossa on mukana pari hienoa kolmiulotteista kohtausta. Mutta tämänkin elokuvan kohdalla pohdituttaa miksi 3D-ominaisuuksia ei käytetä paremmin. Kolmiulotteisuutta käytetään yleensä vain efektinä vaikka sillä voisi luoda uutta estetiikkaa.
Koko perhe on huomioitu elokuvan komediallisessa puolessa, joten sekä lapset että aikuiset pääsevät nauramaan sankarien kommelluksille sekä historiasta tutuille hahmoille.
Vaikka kaikki historiasta tutut hahmot tai vitsit eivät välttämättä avaudu perheen pienimmille se ei katsomiskokemusta haittaa. Ainakaan vieressäni istuneita poikia tämä ei haitannut vaan he nauroivat täysin estoitta.
Itä-Suomen yliopiston kulttuuritieteissä opetellaan taas taidekritiikin kirjoittamista. Kritiikkipraktikumissa opiskelijat kirjoittavat kriitiikkejä konserteista, äänitteistä, kirjoista, taidenäyttelyistä, elokuvista, tanssi- ja teatteriesityksistä. Kurssia vetävät kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelä, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Risto Turunen. Uljas julkaisee uusien kriitikoiden tuotoksia valikoidusti. Edellisen kerran praktikum järjestettiin vuonna 2011, ja senkin sato löytyy Uljaan verkosta.