Lääketieteen opiskelija Antti Laaksonen haluaa tulevaisuudessa osata kommunikoida myös venäläisten potilaidensa kanssa.Itä-Suomen yliopiston Kielikeskus tarjoaa tutkintoihin kuuluvien kieliopintojen lisäksi vapaavalintaisia kielikursseja. Suosituimpia suoritusmäärien suhteen ovat espanja, venäjä ja saksa. Miksi juuri nämä?
”Siihen vaikuttaa opiskelijan omat kiinnostuksenkohteet ja lähtökohdat. Venäjä on monelle tärkeä kieli jos mietitään yliopiston tutkimusalueita ja koulutusyhteistyötä. Espanjaa opiskellaan taas esimerkiksi vaihtoa silmällä pitäen. Syyt ovat yksilöllisiä”, pohtii Kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Lauri Tolkki.
Vaikutusta on Tolkin mukaan myös sillä, mitä kieliä on opiskellut lukiossa. Kieliosaamisen määrä on kuitenkin lukioissa kaventunut, mikä käy myös ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä selvityksestä kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan kouluissa opiskellaan yhä harvemmin kieliä. Tarkoituksena on tehdä toimenpiteitä läpi koulutusjärjestelmän, jotta englannin kielen lisäksi opiskeltaisiin monipuolisesti muita kieliä.
Myös Tolkki on tietoinen tästä asiasta. Vapaavalinnaisten suoritusmäärät eivät Kielikeskuksessa ole kovin suuria. Ilmiö on havaittavissa esimerkiksi kiinan kielen kurssilla.
”Kiinan kieli on noussut monissa selvityksissä tulevaisuuden työelämäkielitaidon vaatimuksista vahvasti esille. Kovin suurta ryntäystä ei meidän ryhmiin kuitenkaan ole.”
Kielikeskus vastaa pääasiassa tutkintoihin kuuluvista kielistä ja loput työpanoksesta menee vapaavalintaisiin kieliin. Tolkin sanoin jako on prosenteissa noin 80 ja 20 . Kielikeskus haluaa valmistaa opiskelijoita toimimaan siinä maailmassa ja työelämässä, jotka kehittyvät yhä monikulttuurisempaan suuntaan. Tämä ei tarkoita Tolkin mukaan pelkästään kielen oppimista ja kieliopin viilaamista.
Se voi tarkoittaa myös toisen vuoden lääketieteenopiskelija Antti Laaksosen esimerkin mukaan kielivarannon laajentamista työelämää ja matkailua varten. Laaksonen suoritti viime syksynä Kielikeskuksen venäjän kielen peruskurssin, koska ajatteli sen hyödyttävän potilasturvallisuutta, mutta myös omatoimista matkailua.
”Jos miettii vaikka potilasturvallisuutta Itä-Suomessa operoitaessa ja tulee venäläinen potilas vastaanotolle, niin osaan nyt hätätapauksessa kysyä mihin sattuu ja mitä on tapahtunut.”
Myös kiinnostus matkailuun innosti Kuopion kampuksella opiskelevaa Laaksosta opettelemaan kieltä. Vaikka hän ei koe olevansa kieli-ihmisiä, matkaili hän peruskurssilta kertyneillä taidoillaan Kazakstanissa, Azerbaidžanissa, sekä Kaukasuksella.
Venäjän kielen kurssissa hän oli tyytyväinen kontaktiopetuksen määrään, erityisesti sen vuoksi että hänellä on ylipäätään suuri kynnys lähteä opiskelemaan kieliä.
”Olisihan se melkein mahdoton netissä toteuttaa, kun miettii kieltä jossa aloitetaan aakkosista lähtien. Minusta ehdoton avain oppimiseen oli siinä, että pääsi opettajan kanssa juttelemaan.”
Kielikeskuksen opintoasianpäällikkö Lauri Tolkki kertoo, että kontaktiopetukseen ovat olleet tyytyväisiä sekä opiskelijat että opettajat. Alkeiskurssien opetuksessa panostetaan kontaktiopetukseen, jotta osallistujat pääsevät opettelemaan puhumista, kuuntelemista ja saadakseen opettajalta palautetta kasvotusten. Sen sijaan pidemmälle opiskelleet suorittavat kursseja itsenäisemmin.
Kansainvälisyys voisi Tolkin mukaan toteutua kampuksilla enemmän. Tekemistä riittää esimerkiksi siinä, miten saadaan kansainväliset opiskelijat paremmin mukaan kaikkeen, mitä yliopistolla tapahtuu. Perustoiminta tulisi miettiä siten, ettei se riipu ihmisen kielestä tai taustasta.
”Omasta näkökulmastani kansainvälisyys tulisi kaikkein parhaiten esille sillä tavalla, että kaikki toiminta olisi lähtökohtaisesti kansainvälistä, ettei se olisi niin erillinen osa. Niin kauan kuin kansainvälistyminen on jotakin muuta kuin se perustoiminta, niin siihen jää herkästi sellainen päälleliimattu olo.”