Sisäisen tarkastuksen mukaan Itä-Suomen yliopiston hallintorakenteet kaipaavat uudistamista.Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas vakuuttaa, että henkilöstövähennyksiä ei ole tulossa, vaikka yt-neuvotteluista ilmoitetaan mahdollisesti pian. Hän kyseenalaistaa koulutusleikkausten mielekkyyden. – Pasi Huttunen, teksti & kuva
Itä-Suomen yliopiston hallitus päättää 7. joulukuuta, mihin toimenpiteisiin maan hallituksen yliopistoihin kohdistamien leikkausten vuoksi ryhdytään. Ministeriö edellyttää yliopistojen toimittavan vuoden 2020 loppuun ulottuvan strategian, jossa kerrotaan, kuinka yliopistot aikovat rakenteitaan ja toimintatapojaan uudistaa. Strategia on toimitettava 19. helmikuuta mennessä. Tiedekuntien dekaanit ovat toimittaneet rehtori Jukka Mönkköselle esityksensä siitä mitä heidän tiedekunnissaan tulisi tehdä. Lisäksi hallintojohtaja Tuomo Meriläinen on pyytänyt tiedekunnilta ja erillislaitoksilta näkemyksiä hallinnon rakenteiden kehittämisestä. Opetusministeriön yliopistoille lähettämät ehdotukset tutkintotavoitteista vuosille 2017-2020 vaikuttavat myös osaltaan siihen, mistä yliopisto leikkaa ja minne satsaa.
”Hallitus päättää saatujen selvitysten perusteella siitä, miten asiassa edetään ja tarvittaessa määrää rehtorin selvittämään mahdollisuudet uudelleen organisoida yliopiston toimintoja”, todetaan hallituksen kokouksen esityslistassa.
Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Petteri Taalas ei sulje pois yhteistoimintaneuvotteluiden mahdollisuutta, mutta painottaa, että henkilöstövähennyksiä ei ole tulossa.
”Rakenteita on uudistettava ja silloin on pidettävä yt-neuvottelut. Tavoite on tietysti, että meillä on entistä iskukykyisempi yliopisto”, hän toteaa ja jatkaa.
”Muut yliopistot joutuvat tekemään nyt sitä, mitä me ollaan jo tehty”, hän viittaa useissa yliopistoissa käynnissä oleviin yt-neuvotteluihin.
Taalaksen mukaan yliopisto siirtää valtakunnallisen trendin mukaisesti painopistettä pois yhteiskuntatieteistä ja satsaa esimerkiksi lääketieteeseen, hammaslääketieteeseen ja opettajankoulutukseen, jotka Taalaksen mukaan ovat vetovoimaisempia aloja. Yliopiston johtoryhmä tiedotti kokouksestaan 25. marraskuuta, että yhteiskuntatieteet nähdään haasteeksi, koska tutkintoja arvioidaan siellä tulevan enemmän kuin tutkintotavoitteissa suositetaan.
Taalas kritisoi hallituksen koulutukseen kohdistamia leikkauksia.
”Yliopistolaitos on Suomen menestyksen kannalta keskeinen. Voi pohtia, onko mielekästä näin paljon leikata siitä.”
Itä-Suomen yliopisto tiedotti 3. joulukuuta yhteistyösopimuksen solmimisesta Tampereen, Turun ja Oulun yliopistojen kanssa. Sopimuksen tavoitteena on tehdä työnjakoa yliopistojen välillä. Tiedotteen mukaan Yliopistot kehittävät muun muassa yhteisiä tutkintoja, tutkimusinfrastruktuureja, innovaatiotoimintaa ja koulutusvientiä.
”Kiristynyt taloudellinen tilanne ja yliopistoihin kohdistuvat leikkaukset vaativat nyt yliopistoilta konkreettisia toimia. Yhteistyön kautta turvaamme yliopistojen alueilleen luoman hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn, joka luo pohjan koko Suomen menestykselle”, kuvaili Turun yliopiston rehtori ja Itä-Suomen yliopiston entinen akateeminen rehtori Kalervo Väänänen sopimusta.
Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 tehdyn sisäisen tarkastuksen päähavainnoksi on raportissa kirjattu, että ”yliopiston hallintoprosesseja tulee yhdenmukaistaa ja organisaatiorakennetta tulee kehittää.” Tilintarkastusyhtiö KPMG:n tekemän tarkastuksen suositus on, että yliopiston kannalta keskeiset hallinnolliset palvelut määritellään ja kuvaillaan selkeästi kuinka nämä palvelut tuotetaan ja kenen vastuulla ne ovat.