Itä-Suomen yliopisto löytyy jonon peräpäästä kansainvälisyyden tunnuslukuja mittaavassa yliopistojen välisessä vertailussa. Osa tunnusluvuista on akateemisen rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan sentään parantunut viime aikoina, mutta parannettavaa riittää.
Kansainvälistymisestä ilmaisi huolensa myös luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani Timo Jääskeläinen, joka kertoo intran blogissa panneensa merkille, että tutkijoiden halukkuus lähteä ulkomaille on hiipumassa.
”Mielestäni ulkomaan komennuksen tulisi nykyisin, kun rahoitusta on varmasti tähän saatavana, kuulua yliopistoon tutkijaksi pyrkivän välttämättömiin vaatimuksiin”, hän linjaa.
Kysymys on polttava, sillä lausuntokierroksella oleva yliopistojen uusi rahoitusmalli korostaa kansainvälistymisen merkitystä.
Mallissa esitetään kansainvälisyyden mittareiksi viittä tunnuslukua, joista jokaisella olisi tietty paino rahoitusmallissa. Tunnuslukuina toimisivat ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot, kansainvälinen opiskelijavaihto, ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot, tohtorintutkinnon suorittanut kansainvälinen henkilöstö ja kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön palautteessa yliopistoille ja ohjeissa koskien vuonna 2012 käytäviä neuvotteluja todetaan, että ”suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen on edelleen ohutta.”
Kansainvälisessä vertailussa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on pieni. OECD:n vertailun mukaan vain yhteensä vain 3,9 prosenttia yliopistojen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista oli ulkomaalaisia. Tieteellistä tai taiteellista jatkotutkintoa suorittavista ulkomaalaisia oli 9,3 prosenttia. Palautteessa huomautetaan, että OECD-maiden keskiarvot ovat yli kaksinkertaiset ja EU-maidenkin keskiarvot lähes kaksinkertaiset.
Ministeriö kannustaa jatkamaan koulutusvientituotteiden kehittämistä ja haluaa yliopistoilta ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä selvityksen toimenpiteistä kansainvälistymisstrategian tavoitteiden edistämiseksi.
”Mikäli malli hyväksytään nyt esitetyssä muodossa, kuten todennäköisesti tapahtuu, näiden tunnuslukujen painoarvo olisi yhteensä merkittävät 11 prosenttia yliopiston OKM:ltä saamasta rahoituksesta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tunnusluvun suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot painoksi esitetään 14 prosenttia”, akateeminen rehtori Kalervo Väänänen toteaa intran blogissa.
Blogissa Väänänen ilmaisee myös pettymyksensä saamastaan palautteesta esitettyään englanninkielisen opetuksen ja tiedottamisen määrän lisäämistä.
”Valitettavasti eräät pitivät esitystäni sekä epäisänmaallisena että suomen kieltä syrjivänä. Näiden kriitikoiden harmiksi on sanottava, että en vieläkään tunnista esityksestäni kumpaakaan piirrettä. En epäisänmaallisuutta enkä suomen kielen syrjintää. Päinvastoin. Kansainvälistymisen edellytysten parantaminen kaikilla tavoin on yksi tärkeimmistä asioista mitä yliopistona voimme kansakuntamme eteen tehdä. Se lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä vieraita kulttuureja kohtaan. Samalla se parantaa oleellisesti suomalaisen työn ja tiedon markkinointia maailmalla”, hän iskee takaisin.