Tuleva yliopisto: Copy-paste tentti

Mitä yliopiston tenttikäytänteistä lopulta opitaan? Opiskelija Ari Tervashonka ruotii kolumnisarjassaan vaihtoehtoisia yliopistokäytänteitä, joista ensimmäisessä ehdotetaan laajempaa pohjaa tenttien arviointiin. Sarjan tarkoituksena on herättää keskustelua ja käydä läpi kehitysehdotuksia aihepiireittäin. – Ari Tervashonka, teksti

Nykyinen tenttimalli perustuu usein humanistisissa aineissa pistemalliin, missä tarkistetaan onko opiskelija muistanut kyseiset faktat aiheesta. Arvioinnin perusteissa on kuitenkin käytännön ongelmia. Opiskelijan näkökulmasta helpoin vaihtoehto on päntätä tentteihin ja luentokuulusteluihin erillisinä kokonaisuuksina, koska yleiset tai muihin lähteisiin perustuvat vastaukset eivät riitä tenttivastauksiksi. Mutta eikö tentin pitäisikin testata miten kurssin X asiat ovat opiskelijalla hallinnassa. Kyllä ja ei.

Tentin funktiona on testata osatut asiat, aiheen substanssi. Opiskelijalle helpoin ja järkevin vaihtoehto ajallisesti on minimoida tentistä aiheutuva ajallinen rasite, jolloin tenttiin päntätään vain tentin takia, ei yleisen oppimisen mielessä. Tentin pedagoginen ulottuvuus muuttuu siten puhtaaksi numeeriseksi arvioksi opiskelijan mentaalisista copy-paste taidoista. Tämä on huolestuttava seuraus, mikä johtuu tenttien arviointiperiaatteista. Voidaan kysyä opettaako pelkän substanssin mekaaninen tarkistaminen ajattelemaan yleisesti kriittisesti tai palkitseeko se opiskelijaa vapaa-aikana tehdyistä intellektuelleista ponnistuksista. Käytänteestä syntyy ongelma, jossa tenttien ja luentojen arvioimisen kautta niihin valmistaudutaan koko kurssin ajan tietyllä tavalla, mikä ei päämääränä ole oppimisen kannalta riittävän hyvä.

Yhtenä ratkaisuna miten ongelmaa voi ryhtyä ratkaisemaan on korvata osittain tenttiarvioinnin käytänteitä. Pisteytysmalli on sinällään hyvä, se luo vertailtavuutta ja laadullista turvallisuutta opiskelijoiden yhtäläisen kohtelun ja tentin tarkistajan välillä. Sen sijaan että tentin pisteytys korvattaisiin kokonaan, mahdollisuutena on mukauttaa pisteytys toimimaan paremmin. Esitän tästä vaihtoehtoisen mallin, jossa käytetään pisteytyksestä 20 pisteen mukaisesti.

Standardi: 15 pistettä substanssin osaamisesta

Analyysi: 5 pistettä seuraavista osaamisalueista
1.Analyysin syvyys suhteessa kysymykseen, välttävä 0,5 /hyvä 1.
2.Aiheen kritiikin laatu, välttävä 0,5/hyvä 1.
3.Vastauksen kokonaisrakenne, välttävä 0,5/hyvä 1.
4.Vastauksen metodinen lähtökohta/ oikeutus/ ”retorinen perustelu, välttävä 0,5/hyvä 1.
5.Keskeisten käsitteiden määrä ja laatu/ määrä 0,5/laatu 0,5.

Pisteytyksessä olisi vanhaan malliin verrattuna etuna muidenkin kuin substanssiosaamisen tarkistaminen. Tämä olisi tarpeellista myös siinä mielessä että opiskelija saisi parempaa jatkuvaa palautetta opintojensa etenemisestä eikä ikäviä yllätyksiä koettaisi vasta seminaareilla ja lopputöitä tehtäessä. Muutoksesta huolimatta tenttien tarkistettavuuden standardimalli säilyisi, mutta se olisi sisällöllisesti parempaa eikä palkitsisi pelkästään pänttäämistä substanssin aidon ymmärtämisen yli.
Keskustelu on vapaa, mitä kehitettävää löydät tenttikäytänteistä?

Sarjan aiheet ovat osia kirjoittajan yliopiston ja markkinoiden suhdetta käsittelevästä pohdinnasta.

  • Jarno Maki

    Tentin funktion näkeminen vain opitun testaamisena on erittäin kapea tulokulma. Samoin se, mistä puhutaan, kun puhutaan tentistä. Ehdotan lukemistoon Asko Karjalainen: Tentin teoria.

    • Ari Tervashonka

      Kiitokset kirja vihjeestä, se löytyikin täältä:
      http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/liitetiedostot/tentin_teoria_vaitoskirja.pdf

      Juttu
      perustuu yliopistokäytänteitä käsittelevään pohdintaan mitä on tehty
      nimenomaan funktionaalisesti ajatellen. Mahdollisia tulokulmia on useita
      hyviä, monissa omat rajallisuutensa. Käsittelen aihetta sen pääfunktioiden
      kannalta siitä syystä että siinä selkeästi voidaan jäsentää mikä toimii
      ja miksi. Mahdollisille muutoksille ja kehitystarpeille voidaan siten
      antaa toiminnallinen syy.